Laura Lehtolan (2020) samannimiseen kirjaan perustuva esitys seuraa Saaran ja Elisan välille kehittyvää rakkaussuhdetta. Tarina alkaa, kun ujonpuoleinen Elisa muuttaa vuosituhanteen alussa maalta Helsinkiin opiskelemaan. Soluasunnossa kämppikseksi sattuu puhelias Saara, lupaava kirjailijanalku, joka on kuin kotonaan suuressa kaupungissa.

Vähitellen kahden erilaisen ihmisen ystävyys syvenee ja naiset rakastuvat. Menee kaksitoista vuotta, rakkaus kypsyy parisuhteeksi, ja parilla on yhteinen arkinen perhe-elämä asuntoineen ja lapsineen. Pariskunnan totuttu ja vakaa elämäntilanne kuitenkin järkkyy, kun impulsiivinen Saara rakastuu yllättäen ulkopuoliseen.

Minä valitsin sinut on kuvaus pitkästä parisuhteesta. Vuosikymmenen aikana ehtii tapahtua paljon, niin suhteen sisällä kuin sen ulkopuolellakin. Kahden samaa sukupuolta olevan henkilön välisen suhteen kautta heijastuu myös ympäröivän yhteiskunnan muuttuva suhtautuminen seksuaalivähemmistöihin.

NÄYTELMÄN PÄÄOSISSA Saarana ja Elisana nähtävät Wenla Reimaluoto ja Misa Lommi ovat oiva valinta rooleihin. Heidän välisensä kemia kantaa osaltaan esityskokonaisuutta. Kaksikon työskentelyssä parisuhteen kaari piirtyy näkyviin uskottavastI.

Esityksessä yhteiskunnan asenneilmapiiri ja sen muutokset nähdään parin arjen läpi. Aluksi kämppäkaveruudella on helppo selittää ulkopuolisille kahden naisen välistä tiivistä suhdetta. Kadulla kuljetaan tarpeen tulleen kumppanista hieman erillään. Arki on täynnä toistuvia tilanteita, joissa itseään täytyy joko selittää tai vastaavasti tehdä näkymättömäksi.

Vuosien vieriessä ja normien hiljalleen muuttuessa myös nuo arkiset tilanteet muuttavat muotoaan. Vaikka lähipiiri olisi jo jotenkin hyväksynyt naisten parisuhteen, täytyy hedelmöityshoitoja saadakseen kestää tympeitä kysymyksiä ja alistua psykologin vastaanotolle. Esitys ei ole kuitenkaan ”vain” kuvakavalkadi vähemmistöstressistä, vaan ytimessä on kahden ihmisen rakkaustarina.

K. Rasilan lavastuksessa toistuvat värikkäät kotimiljööt. Näkymää muutetaan usein erilaisten sermien avulla, joiden molemmin puolin näyttelijät asemoituvat. Näyttämö tuntuukin olevan kiinnostavasti jatkuvassa liikkeessä. Seinärakennelmat nousevat kattoon, sermit liukuvat eteen ja taakse. Pyörivää näyttämöä käytetään paljon. Monitahoinen liike asettuu katsomiskokemuksessa osaksi tarinan ajankulkua, jota Aleksi Sauran vahvarytminen äänisuunnittelu entisestään jäsentää.

PERINTEITÄ KUNNIOITTAVINA Elisan vanhempina nähdään Kaisa Torkkel ja Unto Nuora sekä monissa pienemmissä rooleissa Vappu Nalbantoglu ja Hanna Raiskinmäki. Varsinkin Raiskinmäen esittämä Matias-poika jää elävänä mieleen. Pyry Nikkilän näyttelemä Antti on haastattelua Saarasta ja sateenkaariperheistä tekevä tutkija. Nikkilän alun epäkiitollinen rooli sivustakatsojana muuttuu toiselle puoliajalle tultaessa, kun Antti löytää itsensä tapahtumien keskipisteestä.

Minä valitsin sinut on tasapainoinen, perinteisen teatterin keinoihin tukeutuva esitys, jonka tarina kantaa napakasti loppuun asti. Esitys tulee valottaneeksi Saaran ja Elisan tarinan kautta sivullisuuden kokemusta, sitä minkälaista on kasvaa ilman esikuvia.Tätä kautta esityksestä hahmottuu myös seksuaalivähemmistöjen eri sukupolvikokemukset. Tässä ajassa voi helposti unohtua, että vain kaksikymmentä vuotta sitten asiat olivat vielä melko eri tolalla.