Hän viittaa tässä yhteydessä Euroopan tautienehkäisy- ja valvontakeskuksen ECDC:n riskiarvioraporttiin koronan omikronvariantin leviämisestä.

– Raporttia ei voi muutoin lukea kuin, että vetäiskää ihmeessä hätäjarrusta ja välittömästi. Jos ajatellaan uhkaavan törmäyksen tilannetta, siitä kannattaa vetää ennen kuin rytisee eikä vasta sitten kun on katastrofi sylissä ja korvaamattomia vahinkoja tullut, Reinikainen viestittää hallituksen ja terveysviranomaisten suuntaan.

Reinikainen työskentelee Kuopio yliopistollisen sairaalan anestesiologian ja tehohoidon professorina.

– Viraston asiantuntija-arvio on, että omikron leviää kulovalkean lailla. Vaikka tyypillisin taudinkuva olisikin kenties jopa lievempi kuin deltan aiheuttama ja vakavien tautimuotojen osuus sairastuneista hieman pienempi, raportin viesti on, että omikron leviää paljon tehokkaammin kuin deltavariantti. Omikronin vaikutus tilanteeseen on valtavan suuri, vaikka vakavien tautimuotojen osuus saattaa olla hieman deltan aiheuttamaa vähäisempi.

– Niin ikään raportti suosittaa voimakkaita ja välittömiä toimia vähentää ihmisten välisiä kontakteja, jotta saadaan jollain lailla pidettyä sairaalahoito hallinnassa – tämä siis siitä huolimatta että kiihdytettäisiin rokotuskampanjoita, Reinikainen huolehtii.

Hän kertoo aamupäivällä Demokraatin puhelinhaastattelussa kommentoineensa hätäjarrun käyttöä myös Savon Sanomien haastattelussa (maksumuurin takana).

Hätäjarru tarkoittaisi käytännössä valtioneuvostolle suurempaa vastuuta koronarajoituksen määräämisestä. Tämä voisi muun muassa merkitä konkreettisia sulkuja joillekin toiminnoille. Edes koronapassia ei voisi tällöin hyödyntää.

Reinikainen ei osaa vielä tässä vaiheessa sanoa, kuinka korkeaksi valtakunnallinen tehohoidon tarve voisi omikronin jyllätessä nousta. Nyt tehohoitopotilaiden määrä on pysynyt noin 50-60 välillä, mikä sekin on jo hyvin kriittinen määrä.

– Millä aikataululla minkälaisiin lukuihin päädytään, sitä on mahdoton arvioida. Riippuu vahvasti siitä, missä ikäryhmissä tartuntoja on. Kyllä tapausmäärät nyt ovat varsin reippaasti nousseet viime viikkoina. Syvästi huolestuneena kehityskäyriä katsotaan ja ennakoidaan tehohoidon tarpeen nousevan, mutta minkälaisella kulmakertoimella, sitä on vielä mahdoton ennakoida.

Reinikainen toteaa myös, ettei osaa vielä tässä vaiheessa ottaa kantaa siihen, olisiko poikkeusolot syytä julistaa ja ottaa valmiuslaki käyttöön, jotta voidaan varmistaa riittävä terveydenhuollon henkilöstön saatavuus työvelvoitteella.

– Mutta jos ECDC:n maalaamat uhkakuvat alkavat toteutua, silloin on kyllä selvää, että sairaalat eivät tilanteesta selviä ilman hyvin raskaasti tavanomaisesta poikkeavia henkilöstöjärjestelyjä. Tilanne edellyttää sitä, että esimerkiksi hoitotakuu pitää voida unohtaa kiireettömien hoitojen osalta ja samoin ylityökatot ja vastaavat rajoitteet on pakko laittaa syrjään, jos uhat todellakin realisoituvat sillä tavalla kuin ECDC varoittaa.

– Pelkään pahoin, että poikkeusolot voivat jäälleen tulla kyseeseen. Tässä vaiheessa on vielä ennenaikaista sanoa käykö niin.

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) kertoo Helsingin Sanomien haastattelussa sosiaali- ja terveysministeriön (STM) esittäneen perjantaina sote-ministerityöryhmälle, että hallitus päättäisi hätäjarrumekanismin käyttöönoton aikataulusta ensi viikolla.