– Hoitajapula on totisinta totta ja tilanne on äärimmäisen vakava kaikkien meidän suomalaisten näkökulmasta, ei pelkästään hoitajien, Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen sanoi tiedotustilaisuudessa.

Terveysasemia, sairaaloiden osastoja ja kokonaisia vanhuspalveluyksiköitä on suljettu. Leikkauksia siirretään. Kotihoidon asiakkaat jäävät vaille perushoitoa. Hoidon laatu kärsii, Rytkönen listasi. Hän muistutti myös, että jopa Euroopan komissio on suosittanut Suomea puuttumaan alan henkilöstöpulaan ja varmistamaan järjestelmän kantokykyä.

Palkkauksen parantamista koskevan pelastusohjelman kustannukset ovat hoitajajärjestöjen mukaan vuositasolla 306-353 miljoonaa euroa sisältäen kaikki työvoimakulut.

Hoitajapula on karu myös tilastojen valossa, kertasi Superin edunvalvontajohtaja Anne Sainila-Vaarno tilaisuudessa. Hän viittasi työ- ja elinkeinoministeriön tilastoihin, joiden mukaan sosiaali- ja terveyspalveluissa jäi täyttämättä 32 000 työpaikkaa vuonna 2020.

– Tulevaisuus ei näytä yhtään ruusuisemmalta. Väestö ikääntyy ja koulutetun hoitohenkilökunnan tarve edelleen kasvaa. Vanhuspalveluihin tullaan tarvitsemaan 30 000 työntekijää lisää tällä vuosikymmenellä. Lisähaasteena on, että hoitohenkilöstöä on jäämässä todella paljon eläkkeelle lähivuosina. Siksi on otettava kaikki keinot käyttöön, että saisimme lisää hoitajia alalle ja olemassaolevat pysymään alalla, Sainila-Vaarno sanoi.

Tehyn toiminnanjohtaja Else-Mai Kirvesniemi huomautti järjestöjen infotilaisuudessa, että aluevaalien alla poliitikot ovat nostaneet esiin hoitoalan kriisin ja moni on myös ollut sitä mieltä, että hoitajien palkkausta ja työloja pitää korjata.

– Poliitikot on aika suvereenisti heittäneet tämän pallon työmarkkinapöytään ja kertoneet, että ratkaisu haetaan työmarkkinapöydässä. Nän se toki onkin, mutta siellä työmarkkinapöydässä kuuluu (Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n toimitusjohtaja) Markku Jalosen äänellä kerrottuna, että ei ole rahaa. Nyt tämän tennisottelun täytyy loppua, Kirvesniemi sanoi.

Kirvesniemen mukaan palkkauksen parantamista koskeva ohjelma tulee neuvotella työmarkkinaosapuolten kesken itsenäiseksi virka- ja työehtosopimukseksi, mutta rahoitus ohjelmaan on saatava valtiolta. Valtio vastaa hyvinvointialueiden rahoituksesta vuoden 2023 alusta alkaen.

– Tämä ei ole mikään mahdottoman suuri esitys. Pelastusohjelman vaikutus on viiden vuoden aikana keskimäärin 492 euroa sairaanhoitajan peruspalkkaan ja 427 euron korotus lähihoitajan peruspalkkaan, Kirvesniemi sanoi.

Else-Mai Kirvesniemi muistuttaa, että hoitajapula on globaali ongelma, joten on olemassa esimerkkejä siitä, miten muualla maailmassa hoitajien palkkoja on parannettu. Esimerkiksi Uudessa-Seelannissa henkilöstön palkkoja nostettiin 15-49 prosentin verran viiden vuoden aikana. Kustannusvaikutus oli 1,3 miljardia euroa.

– Onko tähän varaa? Kysyisin oikeastaan niin päin, että onko meillä varaa olla tekemättä tätä pelastusohjelmaa, Kirvesniemi sanoi.

Superin Anne Sainila-Vaarno muistutti, että pelastusohjelma säästää kustannuksia pitkällä aikavälillä.

– Toki se maksaa, se myönnettään, mutta pitkällä tähtäimellä se säästää yhteiskunnan varoja, koska tällä hetkellä hoitajapula kasvattaa hoitojonoja ja hoitovelkaa. Ja hoidon viivästyminenhän lisää työkyvyttömyyden riskiä, lisää sairaspoissaolokustannuksia ja kasvattaa myös hoitojen viivästyessä muiden hoitojen kustannuksia, hän sanoi.

Kirvesniemen tapaan myös Sainila-Vaarno nosti esiin kansainvälisen vertailun. Hän totesi, että juurisyy hoitajapulaan on se, että Suomi käyttää sosiaali- ja terveydenhuoltoon merkittävästi vähemmän rahaa kuin esimerkiksi Ruotsi, Norja ja Tanska.

OECD:n mukaan Suomi käytti vuonna 2020 sosiaali- ja terveydenhuoltoon 9,6 prosenttia bruttokansantuotteestaan, kun Ruotsi käytti 11,4 prosenttia. Yhden prosenttiyksikön ero merkitsee rahassa noin 2,5 miljardia euroa. Hoitajajärjestöjen mukaan sote-sektoria on Suomessa alibudjetoitu vuosia. Jos Suomi käyttäisi saman osuuden kuin Ruotsi, Suomen tulisi lisätä 4,2 miljardia sote-sektorille.

Sainila-Vaarno huomautti, että pelastusohjelma palkkojen korottamiseksi olisi hyvä myös siksi, että se hillitsisi mahdollista hyvinvointialueiden välistä palkkakilpailua tulevaisuudessa. Lisäksi ohjelma tukisi Sainila-Vaarnon mukaan palkkatasa-arvon edistämistä.

Hän nosti vertailuun sairaanhoitajien ja rakennusinsinöörien sekä lähihoitajien ja ict-tukihenkilöiden palkat. Sairaanhoitajista 89 prosenttia on naisia. Sama koulutustaso on rakenusinsinööreillä, joista 82 prosenttia on miehiä.

– Sairaanhoitajien peruspalkka on 2546 euroa kuntasektorin tilastojen mukaan ja rakennusinsinöörillä puolestaan 3386 eli gäppi on huomattava. Lähihoitajilla ja ict-tukihenkilöillä palkkaero on vielä isompi, pari sataa ja rapiat päälle, hän sanoi ja huomautti palkkaerojen näkyvän myös kokonaispalkassa, johon on laskettu mukaan erilaisia lisiä.

Else-Mai Kirvesniemi totesi, että mikäli pelastusohjelmaa ei tehdä, on suurena vaarana, että kansalaisten perustuslaillinen oikeus sosiaali- ja terveyspalveluihin ei toteudu.

– On täysin päättäjien arvovalinta, mihin yhteisiä varoja käytetään. Olemme tässä muutaman vuoden aikana huomanneet, että valtiolta kyllä löytyy rahaa moniin asioihin tarvittaessa jopa ihan muutamassa päivässä, hän sanoi nostaen esimerkeiksi turvetuotannon alasajon hallintaan annetut rahat, alentuneiden Veikkaus-varojen kompensaatiot sekä miljardien vuotuiset yritystuet.

Hoitajajärjestöt vaativat Suomen hallituksen sitoutumista pelastusohjelmaan, joka turvaa naisvaltaisen hoitoalan veto- ja pitovoiman. Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytköseltä kysyttiin etäyhteyksin pidetyssä tilaisuudessa, kuinka realistisena hän näkee, että valtio lähtee mukaan hoitajajärjestöjen esitykseen.

– Eihän tässä oikeastaan ole muita vaihtoehtoja, jos halutaan perustuslailliset oikeudet turvata. Ja jos me mietitään, että minkä kokoisista summista puhutaan. Jos pelastusohjelma vaatii 300 miljoonaa euroa vuositasolla, niin sen kun suhteuttaa siihen, että sote-menot on sen 20 miljardia vuositasolla, niin me puhumme täysin realistisista summista. Joten lyhyesti: on realistinen tavoite, Rytkönen sanoi.

Sosiaali- ja terveysalan työehtosopimuksista käytävät neuvottelut ovat käynnissä parhaillaan. Sote-alan työehtosopimus päättyy 28.helmikuuta 2022.