Hallitus käynnisti sosiaali- ja terveysministeriön johdolla marraskuussa strategisen ohjelman sosiaali- ja terveydenhuollon henkilökunnan riittävyyden ja saatavuuden turvaamiseksi. Asiaa pohtivassa työryhmässä on edustajat myös alan ammattiliitoista, kuten Tehystä ja Superista.

Mutta toisin kuin julkisuudessa on arveltu, Tehyn mukaan työmarkkinaosapuolet eivät ole jättäytyneet kevään palkkakiistojen takia pois työryhmän työstä. Liiton toinen varapuheenjohtaja Pipsa Allén pitää perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindénin (sd.) ja kansanedustaja Kim Bergin (sd.) kommentteja aiheesta virheellisinä.

“Työ ei ole ollut mitenkään seisoksissa”, hän sanoo Demokraatille.

Tehyä varsinaisena jäsenenä työryhmässä edustaa ammattijärjestön puheenjohtaja Millariikka Rytkönen, joka kommentoi työtä tänään Twitterissa.

Työryhmätyössä Rytkösen varajäsenenä toiminut Pipsa Allén pitää kummallisena, että palkka-asioita ei ryhmässä tosiaan puhuta. Allén kertoo, että marraskuussa työryhmätyön aluksi eri osapuolet linjasivat omista lähtökohdistaan ratkaisuesityksiä hoitajapulan helpottamiseksi.

“Meillä oli ihan selkeinä tavoitteina palkkojen ja työolojen merkittävä parantaminen, palkkatasa-arvon systemaattinen edistäminen, työturvallisuus – etenkin työssä kohdatun väkivallan ehkäisy – hoitotyön johtamisen resurssien turvaaminen ja viidentenä työperäinen maahanmuutto ja ulkomaisten tutkintojen tunnistamiseen selkeä toimintamalli”, Allén listaa.

Työn alkumetreillä työnantajapuoli ilmoitti Allénin mukaan, että palkka-asiat kuuluvat työmarkkinapöytään, eikä niitä pitäisi käsitellä ryhmässä.

“Se hämmästytti, sillä tämän pitäisi kuitenkin olla työryhmä, jossa katsotaan kokonaisuutta. Miten saadaan sote-alan henkilöstö riittämään ja miten saamme henkilöstöä tulevaisuudessakin. Jokainen ymmärtää, että ei niin isoa osaa työelämästä kuin palkkaus, voi erottaa kokonaisuudesta. Meidän näkökulmastamme se (työryhmän työ) lähti näin ollen alunperin vähän väärille raiteille”, Allén sanoo.

Allén pitää tärkeänä, että työryhmässä tarkastellaan esimerkiksi johtamiseen ja hyviin työoloihin liittyviä asioita. Silti hänen mielestään työoloihin ei päästä puuttumaan puhumatta samalla myös palkasta.

“Tarkoitan työoloilla sitä, että kun menee aamulla töihin, niin saattaa olla, ettet pääsekään sieltä pois kuin 16 tunnin päästä. Jos työvuorosi jälkeen työlle ei löydykään jatkajaa, jonkun täytyy se työ tehdä. Sitä jaksaa jonkin aikaa ja siitä saa hälytysrahaa ja ylityökorvausta. Ja tietysti voi olla myös tarve tehdä ja saada enemmän rahaa. He ovat tavallaan pakotettujakin tekemään tällaista kertakaikkisen uuvuttavaa työrupeamaa”, Allén kuvailee.

Allén painottaa, että palkkaneuvottelut tosiaan eivät kuulu työryhmän agendalle, vaan ne keskustelut käydään eri pöydissä.

“Mutta jos todetaan, että näistä ei keskustella ollenkaan silloin, kun keskustellaan työvoiman saatavuudesta ja riittävyydestä, siinä pannaan pää pensaaseen”, hän sanoo.

Allén katsoo, että työryhmän ulostulona esimerkiksi toteamus, ettei alan palkkaus tällä hetkellä vastaa työn vaativuutta, olisi tärkeä signaali työntekijöille. Ryhmä voisi viestiä, että tämä asia on tunnistettu ja sille tullaan pitkällä tähtäimellä tekemään jotakin, hän kuvaa.

Pipsa Allén kertoo, että työryhmän työn edetessä tehyläiset ovat huomanneet, että pöydälle tulee sellaisia asioita ja esityksiä, joita liitto ei voi kannattaa.

“Kun työryhmä ei päätä mitään, vaan se on soteministeriryhmä ja perhe- ja peruspalveluministeri, jotka loppujen lopuksi päättävät, on minusta erikoista, että tämän keskustelevan työryhmän pitäisi hakea yksimielisyyttä asioihin”, hän sanoo.

Myös Aki Lindén on Iltalehden haastattelussa pohtinut, että hoitajapula-työryhmän sopimasta esitysten yksimielisyyden vaatimuksesta pitäisi luopua.

Tehyn näkökulmasta työryhmän ja sen seitsemän alatyöryhmän työ on ollut osin pettymys. Silti liitolla on siitä myös positiivista sanottavaa.

“Tiedän esimerkiksi että hyvää, yksimielistä ja hyvässä hengessä tehtyä työtä on tehty erityisesti tilannekuva- ja ennustetyöryhmässä”, Allén kertoo.