Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) totesi tänään tiedotustilaisuudessa, että sosiaali- ja terveydenhuollossa on jo pitkään kärsitty henkilöstöpulasta.

– Kesän aikana kriisiin on jouduttu erityisesti hoitajapulan vuoksi. Ilmiö vaatii nyt toimia. Jos me emme tee tässä ajassa tarpeeksi, niin tulevaisuudessa meillä tulee olemaan pitkittynyt ongelma siinä, miten me jatkossa turvaamme osaamisen sosiaali- ja terveydenhuollon (STM) alalla.

Kiuru muistutti budjettiriihen kirjauksesta, jonka mukaan hallitus käynnistää sosiaali- ja terveysministeriön johdolla ohjelman, jossa etsitään ratkaisuja henkilöstön saatavuuteen lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä.

Työryhmään on koottu niin työmarkkinaosapuolten kuin eri ministeriöiden asiantuntemus.

Tiedotustilaisuudessa painotettiin, etteivät työehdot kuten palkkaus kuulu työryhmän toimeksiantoon. Palkkaus nousi silti vääjäämättä voimallisesti etenkin ammattiliittojen edustajien puheenvuoroissa esiin.

Kiuru totesi työryhmän tehtävistä, että ensinnä on luotava kansallinen ennuste työvoimatarpeen kehittymisestä.

– Myöskin työn veto- ja pitovoimakysymykset, ylipäätään se millaisissa olosuhteissa työskennellään, ovat tärkeitä. Tähän liittyvät tietenkin henkilöstön työhyvinvointi, miten johtaminen kehittyy ajassa, miten ammatillinen liikkuvuus turvataan sekä myöskin tasa-arvokysymykset, Kiuru jatkoi.

Kiurun mukaan kansainvälinen rekrytointi ei ratkaise kaikkia ongelmia, vaikka sekin on otettava yhdeksi työvälineeksi pohdintaan.

Työryhmä tarkastelee myös sote-alan koulutusjärjestelmää. Kiuru itse nosti tämän omalla prioriteettilistallaan kärkeen.

– Jos me emme varaudu siihen, kuinka paljon tarvitsemme Suomessa sekä aikuisia uudelleenkouluttautumaan ja nuoria alalle innostujia, me emme tule pärjäämään. Meidän koulutuspaikkojen määrä tällä hetkellä suhteessa tarpeeseen on aivan liian vähäinen.

Kiuru lisäsi, että hallitus on jo lisännyt alan aloituspaikkoja.

Kiurun mukaan tärkeä on myös tarkastella, ketkä tekevät mitäkin tehtäviä ja mitkä ovat tehtävien pätevyysvaatimukset. Myös työn vaikuttavuutta on tarkasteltava.

Kiuru painotti myös digitalisaation merkitystä sote-alalla sekä digitaitojen kehittämistä.

Työryhmätyön on määrä edetä nopealla aikataululla.

Ministeri Kiuru toivoo, että työryhmä saisi keskipitkän ja lyhyen aikavälin toimenpideehdotukset hallitukselle käytettäväksi jo ensi kevään kehysriiheen.

– Mutta toivoisin, että me saisimme jo jouluun mennessä keskeisiä linjauksia, jotta myöskin aluevaaleissa voisimme käydä kansallista keskustelua siitä, millä tavalla osaamispulaa ratkaistaan aloittavien hyvinvointialueiden näkökulmasta. Siksi on olennaista saada jo joulunalusviikkoina ratkaisuja aikaan, Kiuru jatkoi.

Osastopäällikkö Satu Koskela sosiaali- ja terveysministeriöstä kertoi, että ohjelman ohjausryhmänä toimii perhe- ja peruspalveluministerin johtama sote-ministeriryhmä. Ryhmän tueksi perustetaan asiantuntijaverkosto.

Kuntatyönantajien toimitusjohtaja Markku Jalonen sanoi tiedotustilaisuudessa, että Kuntatyönantajat tukee käynnistettyä työtä voimakkaasti.

– Korostamme myöskin sitä, että samaan aikaan käydään työmarkkinaneuvotteluja. Se on oma juttunsa. Se kuuluu työmarkkinajärjestöjen rooteliin, hän kuitenkin painotti.

Henkilöstön saamisen varmistaminen sote-alalle ja tuleville hyvinvointialueille on Jalosen mukaan välttämätöntä.

– Ilman sitä myöskään monet hallitusohjelman uudet lainsäädäntövelvoitteet eivät toteudu.

Jalosen mukaan koulutusjärjestelmään pitää kohdistaa lisäresursseja niihin tehtäviin, joista on pulaa.

Yksityisten sosiaali- ja terveysalan sekä varhaiskasvatuksen palveluja tuottavien yritysten ja järjestöjen toimintaedellytyksiä edistävän Hyvinvointiala HALIn johtaja Arja Laitinen sanoi, että sote-henkilöstön ylimitoitetuista koulutusvaatimuksista pitäisi luopua.

– HALI selvitti vastikään, että järkeistämällä koulutusvaatimuksia voimme vapauttaa yli 8 000 hoitajan työpanoksen enemmän koulutusta vastaaviin töihin.

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKOn toiminnanjohtaja Maria Löfgren sanoi henkilöstöpulan uhkaavan rapauttaa sote-palvelut.

Löfgrenin mukaan työryhmätyössä pitää ottaa huomioon myös se, ettei palkkauksen ja työolojen kehittäminen onnistu ilman rahaa. Virkojen perustaminen ja lisähenkilöstön palkkaaminen on myös olennaista. Löfgren painotti myös ennaltaehkäisevän työn merkitystä. Sillä säästetään hoitotyön resursseja.

Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen sanoi, hoitajapula on pitkän aikavälin asia eikä todellakaan tänä kesänä syntynyt ongelma.

– Nythän meillä käytännössä on jo romut housussa, kun me rupeamme tätä asiaa korjaamaan mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Rohkenen sanoa, että tilannekuvaa ei ole vain haluttu nähdä, vaikka me olemme kollegan, (Superin puheenjohtajan Silja) Paavolan kanssa sitä pyritty vuosikausia tuomaan esille niin työnantajalle, päättäjille kuin medialle. Mutta on erinomaista ja todella hieno asia, että nyt tämä tilannekuva halutaan yhdessä katsoa eikä työntää päätä pensaaseen.

– Jokainen voi ihan omalle kohdalleen miettiä, haluaako itselleen hoitajaksi ammattilaisen vai haluaako lähteä mukaan tämmöiseen osaamisen alennusmyyntiin, joita ratkaisuksi on kovasti tarjottu. Kyllähän ratkaisujen resepti on lopulta aika helppo. Se on työolojen ja palkkauksen laittaminen kuntoon. Se on se ykkösasia. Kyllä sen asian täytyy myös tämän ohjelman kanssa työskennellessä nousta vahvasti esiin.

Silja Paavola painotti, että koulutuksen tasoa ei saa laskea. Sote-uudistuksen keskeiset tavoitteet eivät voi toteutua ilman koulutettuja hoitajia. Kuitenkin myös työnkuvaa on laitettava kuntoon.

– Sen pitää mennä siihen hoitoon ja hoivaan… Tämä voidaan mahdollistaa vain sillä tavalla, että tukityön tekijöitä on mahdollista saada jokaisena päivänä vuodessa aamusta iltaan.

Paavola huomautti hänkin sote-alan pienestä palkasta, nimenomaan peruspalkasta.

– Ei auta, että vuositulot nousevat, jos sanotaan, että se on ylitöiden määrästä johtuvaa ja sen takia nousee. Tietysti, kun on kolmivuorotyö, siinä on vuorolisiä.

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine sanoi myös tärkeäksi sen, että päätöksentekijät eduskunnassa ymmärtävät sen, että hyvinvointialue- ja sote-uudistukseen tarvitaan merkittävästi lisää rahoitusta.

– Se tarkoittaa sitä, että palkat pitää saada kuntoon ja myöskin lisää rekrytoitua väkeä.

Kuntatyönantajien toimitusjohtaja Markku Jalonen painotti, etteivät työehdot kuulu työryhmälle.

Niemi-Laine näkee myös henkilökunnan työnjaon selkiyttämisen tärkeäksi.

– Ei olla ylikoulutuksella, ei olla alikoulutuksella. Ollaan sopivalla ja oikealla koulutuksella näissä työtehtävissä.

Ammattiliitto Jytyn puheenjohtaja Jonna Voima painotti muun muassa sote-alan työoloja ja toimialan esimiestyön merkitystä.

Näin Henrikssonin avausta kommentoitiin

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) otti hiljattain Iltalehden haastattelussa kantaa hoitajien työaikajärjestelyihin.

– Yksi malli voisi olla sellainen, jossa hoitajat ovat neljä päivää peräkkäin töissä ja pitävät sitten kolme päivää vapaata, hän esitti lehdessä.

– Meillä on todella monta erilaista ehdotusta tällä hetkellä pöydässä. Minusta nämä ovat kaikki sellaisia, jotka työryhmän on hyvä käydä läpi, Krista Kiuru kommentoi avausta.

JUKOn toiminnanjohtaja Maria Löfgren muistutti, että jo tällä hetkellä virka- ja työehtosopimukset mahdollistavat paikallisten ratkaisujen hakemisen.

– Esimerkiksi työaikajärjestelyt ovat sellaisia, joita on syytä tarkastella myös niiden paikallisten olosuhteiden mukaan. Sinänsä kaikki ehdotukset ovat tervetulleita ja kaikkia on syytä arvioida. Työaikajärjestelyjen osalta näkisin, että siellä työpaikoilla löydetään myöskin hyviä keinoja.

JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Lainekin totesi, että nelipäiväisyyteen on mahdollisuuksia jo nyt.

– Työjärjestely on olemassa, toki päivät saattavat venyä aika pitkiksi… Tämä on ollut nyt vähän liikaa valtakunnallisen tason keskusteluna. Työpaikkatasolla näitä erilaisia malleja on olemassa.