Hän toivoi ay-johtajien lopettavan “teinikiukuttelun” ja peräänkuulutti asiallista keskustelua EU/ETA-alueen ulkopuolelta palkattavien työntekijöiden saatavuusharkinnan poistamisesta.

SAK:laisen Suomen lentoemäntä- ja stuerttiyhdistys SLSY:n puheenjohtaja Juha Kuurne puolestaan vastaa nyt yhdistyksen verkkosivuilla Kontulalle ja muille kansanedustajille, jotka haluavat poistaa saatavuusharkinnan:

– Toivon, että kuuntelisitte tarkemmalla korvalla nyt teinikiukuttelusta syytettyjen ay-pomojen näkemyksiä ja ajatuksia niin saatavuusharkinnan poistamiseen liittyvistä riskeistä kuin niistä keinoista, joilla Suomessa työskentelevän ulkomaalaisen työntekijän asemaa voitaisiin parantaa nykyisestä.

Hän vinkkaa, että SLSY:stä olisi löytynyt tutkimus- ja tilastotietoja. Lisäksi SLSY:llä on käytännön esimerkkejä niistä keinoista, joilla vähennettäisiin ulkomaalaisen työntekijän alttiutta joutua hyväksikäytetyksi, edesautettaisiin työmarkkinoiden normaalia toimintaa sekä parannettaisiin työntekijän taloudellista asemaa ja julkistaloutta.

Kuurnen mukaan kiinalaisten työntekijöiden kokonaisansiot ovat jääneet reiluun tuhanteen euroon kuukauteen, vaikka jo pelkän peruspalkan olisi seitsemän vuoden työskentelyn jälkeen pitänyt olla yli 1 600 euroa.

– Ongelmana on ollut se, ettei työnantaja ole maksanut aasialaiselle työvoimalle työehtosopimuksen mukaista palkkaa, vaikka se on työlupia hakiessaan näin vakuuttanut tekevänsä. Asiaan on pyritty hakemaan korjausta niin viranomaisten avulla kuin oikeusteitse, mutta toistaiseksi tuloksetta.

– Voit vaan kysyä ketuttiko, Kuurne toteaa lakonisesti.

Hän toteaa ymmärtävänsä Kontulan ja muiden lakialoitteen allekirjoittaneiden halun parantaa ulkomaalaisten työntekijöiden asemaa Suomessa, “mutta pelkällä saatavuusharkinnan poistamisella sitä ei tehdä”. Kuurne vaatii, että samassa yhteydessä luottamusmiesten tiedonsaantioikeutta pitää lisätä ja järjestöille tulee antaa kanneoikeus.

– Vain näillä keinoilla voidaan oikeasti varmistaa, että ulkomaalaiselle työntekijälle maksetaan työehtosopimuksen mukaista palkkaa ja häneen sovelletaan asianmukaisia työehtoja.

Kuurne kertoo olevansa Kontulan kanssa eri mieltä siitä, etteikö saatavuusharkinnalla olisi vaikutusta suomalaiseen palkkatasoon. Hän muistuttaa parin vuoden takaisesta tilanteesta, jossa Finnair päätti käyttää New Yorkin lennollaan halvempaa ulkopuolista työvoimaa.

– Asiasta tehtiin jopa kirjallinen kysely eduskunnassa ja hanke kaatui saamiemme tietojen mukaan lopulta juuri saatavuusharkintaan. Ilman saatavuusharkintaa New Yorkin lennot olisivat avautuneet halvemmin työehdoin palkatulle vuokratyövoimalla Aasian lentojen tavoin.

Kuurne ihmettelee myös, onko Kontulan ja muiden lakialoitteen allekirjoittaneiden poliitikkojen mielestä pyyhkiytynyt täysin muutaman vuoden takainen tilanne. Tällöin valtion enemmistöomisteinen lentoyhtiö uhkasi siirtää lähes koko kaukoliikenteensä aasialaiselle halpatyövoimalle ja ulkoistaa Euroopan runkoreittinsä lennettäväksi alihankintana suostutellakseen suomalaisen matkustamohenkilökunnan leikkaamaan henkilöstökuluja 20 prosentilla.

– Syntyneellä säästösopimuksella leikattiin jo talossa olevien suomalaisten lentoemäntien ja stuerttien ansioita 7–17 prosentilla.

Kuurnen tekisi “melkein mieli kysyä”, miten Kontula ajattelee muutaman vuoden takaisen tilanteen muuttuneen, jos EU/ETA-alueen ulkopuolisen työvoiman saatavuusharkinnasta olisi luovuttu jo tuota ennen.

– Se, että Finnairilla menee tällä hetkellä hyvin, ei suinkaan takaa sitä, etteikö vastaavanlaista kiristystilannetta ei enää koskaan syntyisi.