Ympärivuorokautisen hoivan sitova 0,7:n henkilöstömitoitus tarkoittaisi käytännössä sitä, että jokaista kymmentä hoidettavaa kohti olisi aina seitsemän työntekijää. Lakiin kirjattua mitoitusta on pidetty tärkeänä keinona parantaa vanhuspalvelujen tilaa.

Johtaja Tuija Kumpulainen sosiaali- ja terveysministeriöstä (STM) kertoo, että esitysluonnosta käsitellään tällä hetkellä lainsäädännön arviointineuvostossa. Luonnoksen on käytävä myös kuntatalouden ja -hallinnon neuvottelukunnan pöydän kautta, sillä sen vaikutukset kuntien toimintaan on arvioitava.

Hallituksen ero ja sitä seurannut lyhyt toimitusministeristön jakso hidastivat lainvalmistelua, mutta Kumpulaisen mukaan henkilöstömitoitusesityksen valmistuminen olisi joka tapauksessa venynyt teknisen valmistelun vuoksi yli joulun.

Henkilöstömitoituksesta vastaava perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) ei ehtinyt tällä viikolla kommentoida STT:lle esityksen etenemistä.

Rahoitus tarkentuu jatkovalmistelussa

Mitoituksen rahoituksessa on edelleen avonaisia kysymyksiä. Aiemmin on arvioitu, että henkilöstömitoituksen toteuttaminen maksaa vuositasolla noin 230 miljoonaa euroa. Lausuntokierroksella tulleissa kommenteissa nostettiin kuitenkin esiin, että vuosikustannukset voivat olla jopa sata miljoonaa euroa enemmän.

Kumpulainen ei halua vielä ottaa kantaa siihen, mihin rahoituksen lopullinen taso asettuu. Rahoituskuviota on selkiytetty lausuntokierroksen palautteen perusteella, mutta laskelmat tarkentuvat vielä jatkovalmistelun aikana.

– On eritelty esimerkiksi tietojärjestelmäkustannuksia ja koulutuksiin liittyviä kustannuksia, jotka aiemmin olivat sellaisena könttäsummana, Kumpulainen kuvailee.

Mitoituksen laskentatapaa täsmennetty

Marraskuussa päättyneellä lausuntokierroksella monen tahon huomio kiinnittyi siihen, että esitysluonnoksessa hahmoteltu tapa laskea henkilöstömitoituksen toteutumista oli epäselvä tai monitulkintainen.

STM:n Kumpulainen kertoo, että nyt laskentatapaa on tarkennettu ja sen kannalta keskeiset käsitteet on kirjattu lakipykäliin.
Laskentatavan toimivuus on olennaista sen kannalta, että suunniteltu mitoitus todella toteutuu ympärivuorokautisessa hoivassa. Tavan olisi hyvä olla valtakunnallisesti yhtenäinen, jotta hoivakotien tilanteita pystyttäisiin vertailemaan.

Esitysluonnoksessa on määritelty tarkasti mitoitukseen luettava henkilöstö, johon kuuluvat muun muassa sairaan- ja terveydenhoitajat, geronomit sekä fysio- ja toimintaterapeutit. Hoivayksiköiden tukitehtävät, kuten siivous ja ruokahuolto, on rajattu mitoituksen ulkopuolelle.

Henkilökunnan riittävän määrän seuraamista monimutkaistaa se, että mitoitukseen luettavat työtehtävät on eritelty tarkkaan. Yksittäisen työntekijän työajasta osa voi mennä mitoituksessa huomioitavaan välittömään asiakastyöhön ja osa taas mitoituksen ulkopuoliseen, välilliseen työhön.

Lopullinen voimaantulo selviää eduskuntakäsittelyssä

Julkisuudessa on ollut myös huolta siitä, mistä tarvittavat työntekijät saadaan vanhuspalveluihin. Pulaa pyritään ratkomaan muun muassa lisäämällä koulutusmahdollisuuksia. Esitysluonnoksessa on ennakoitu, että vuonna 2025 lisähenkilöstön tarve olisi kaikkiaan 5 300 työntekijää.

Henkilöstömitoituksen on arvioitu tulevan voimaan ensi vuoden elokuussa. Ehdotukseen kuuluu pitkä siirtymäaika, joka kestäisi vuoden 2023 aprillipäivään. Siirtymäaikanakin mitoituksen pitäisi olla vähintään 0,5 työntekijää asiakasta kohden eikä potilasturvallisuus saisi vaarantua. Hoivayksikköön voitaisiin soveltaa myös 0,7:ää korkeampaa mitoitusta, jos asiakkaat tarvitsevat enemmän hoitoa.

Lopullinen voimaantuloaikataulu riippuu siitä, miten vauhdikkaasti esitys käsitellään eduskunnassa.