Muutoksen tavoitteena on Teknologiateollisuuden mukaan luoda entistä paremmat edellytykset työpaikoilla tapahtuvalle sopimiselle. Samassa yhteydessä halutaan lisätä myös henkilöstön osallistumista yritysten päätöksentekoon.

Teknologiateollisuus ry vastaa jatkossa työmarkkina- ja elinkeinopoliittisesta vaikuttamisesta ja auttaa uuteen työnantajayhdistykseen kuulumattomia yrityksiä työsuhdeasioissa sekä mahdollisten yrityskohtaisten työehtosopimusten neuvottelemisessa.

Teknologiateollisuuden työnantajat ry:n perustava kokous pidettiin keskiviikkona. Yhdistyksen puheenjohtajaksi valittiin yrittäjä, hallituksen puheenjohtaja Aaro Cantell Normet Oy:stä. Yhdistyksen toiminta alkaa elokuussa sen jälkeen, kun Teknologiateollisuus ry:n sääntömuutokset on hyväksytty liittokokouksissa.

Uusi järjestörakenne tarjoaa siis yrityksille kaksi vaihtoehtoa tes-sopimiseen: valtakunnallisen tai yrityskohtaisen työehtosopimuksen. Tavoitteena on edistää työpaikoilla tapahtuvaa sopimista niin yrityskohtaisilla sopimuksilla kuin lisäämällä paikallisen sopimisen mahdollisuuksia valtakunnallisissa työehtosopimuksissa.

– Uudella rakenteella Teknologiateollisuus ja uusi työnantajayhdistys pystyvät vastaamaan entistä paremmin erilaisten jäsenyritysten palvelutarpeeseen, ja laajan jäsenkunnan ääni saadaan aiempaa paremmin kuuluviin. Muutos vauhdittaa työpaikoilla tapahtuvaa sopimista. Lisäksi järjestely mahdollistaa Teknologiateollisuus ry:n jäsenyyden yrityksille, jotka eivät koe tarvetta kuulua valtakunnallisten tes-palvelujen piiriin, tähdentää tiedotteessa Teknologiateollisuus ry:n puheenjohtaja Marjo Miettinen.

Hyvin toimiva paikallinen sopiminen ja yrityskohtaiset työehdot ovat yhä tärkeämpiä, jotta vientiyritykset voivat menestyä kansainvälisillä markkinoilla. Yritysten tilanteet vaihtelevat erittäin paljon, ja erot ovat viime aikoina vain kasvaneet, Miettinen perustelee ratkaisua.

Työpaikoilla tapahtuva sopiminen hyödyttää molempia osapuolia, kun sopiminen perustuu työnantajan tarpeiden, henkilöstön odotusten ja kulloisenkin taloustilanteen yhteensovittamiseen. Tämä lisää tuottavuutta, tukee kasvumahdollisuuksia ja työllisyyttä sekä mahdollistaa palkkojen vakaan kehittymisen.

– Haluan tehdä yksiselitteisen selväksi, että muutoksen tavoitteena ei ole heikentää työntekijöiden asemaa ja työehtoja. Teknologiayritykset haluavat tarjota vastakin vakaita työsuhteita, mielenkiintoisia töitä sekä hyvät työehdot ja kehittymismahdollisuudet. Teknologiateollisuus ry ja uusi työnantajayhdistys haluavat myös ylläpitää hyviä yhteistyösuhteita nykyisiin sopimuskumppaneihin ja koko ammattiyhdistysliikkeeseen, Miettinen painottaa.

Teknologiateollisuus suosittelee, että jäsenyritykset lisäisivät henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia ottamalla henkilöstön edustajan mukaan yrityksen päätöksentekoon yrityksen toimintaan sopivalla tavalla, mikäli tätä käytäntöä ei vielä ole. Näin voidaan lisätä luottamusta, yhteistyötä ja avoimuutta, mikä puolestaan edistää työpaikkakohtaisten ratkaisujen syntyä.

Suositus koskee vähintään 50 henkilöä työllistäviä teknologiayrityksiä. Yritys päättäisi, onko osallistuminen tarkoituksenmukaista hoitaa hallituksessa, johtoryhmässä tai muulla yhteistoiminnan tehokkaasti toteuttavalla tavalla. Henkilöstön edustajan valintaperusteet olisivat samat kuin muillakin jäsenillä, ja niistä kerrottaisiin henkilöstölle etukäteen. Suosituksen mukaan henkilöstö ehdottaisi tehtävään 2–3 henkilöä. Lopullisen valinnan tekee kyseisen elimen nimittämisestä vastaava taho. Lisäksi suositellaan, että yrityksissä kerrotaan hallinnon päätöksistä henkilöstölle niin avoimesti kuin mahdollista.

Rakenneuudistuksen yhteydessä on myös linjattu, että Teknologiateollisuuden työnantajat ry:n toimintaa ohjaa aiempaa suurempi avoimuus omista tes-tavoitteistaan ja neuvotteluprosessista. Lisäksi toimialalla on aloitettu ”työkulttuurihanke”, jonka tavoitteena on kehittää osallistavaa työkulttuuria ja avointa vuorovaikutusta.