Ruotsin tiedeakatemian mukaan Princetonin yliopistossa työskentelevä Hopfield ja Toronton yliopistossa työskentelevä brittiläis-kanadalainen Hinton ovat tehneet tärkeää työtä keinotekoisten neuroverkkojen parissa jo 1980-luvulta lähtien. Heidän työnsä tuloksista on jo ollut paljon käytännön hyötyä, palkintoperusteissa todetaan.

-  He ovat esitelleet meille täysin uuden tavan käyttää tietokoneita avuksi ja opastukseksi niissä monissa haasteissa joita yhteiskunnissamme on. Keinotekoisiin neuroverkkoihin perustuva koneoppiminen on mullistamassa tiedettä, tekniikkaa ja jokapäiväistä elämäämme, palkintoperusteissa todetaan.

Hopfield, 91 on kehittänyt assosiatiivisen muistin, joka voi varastoida ja rekonstruoida kuvia ja muita muotoja tiedostoissa. Hinton, 76, on puolestaan kehittänyt menetelmän, joka voi löytää automaattisesti tiettyjä ominaisuuksia esimerkiksi kuvista.

-  Olen Kaliforniassa halvassa hotellissa, jossa ei ole kunnon netti- tai puhelinyhteyttä. Tarkoituksena oli mennä tänään magneettikuvaukseen, mutta pitää perua se, tuore nobelisti sanaili.

Hintonin mukaan tekoälyn mukanaan tuomia mahdollisuuksia voi verrata teolliseen vallankumoukseen. Samalla hän kuitenkin varoittaa vaaroista.

-  Meidän on oltava tietoisia kielteisistä seurauksista ja vältettävä asioiden karkaamista kontrollista, Hinton sanoi toimittajapuhelussa.

Hän sanoi jopa katuvansa osaa löydöistään, mutta myönsi, että tekisi kaiken samoissa olosuhteissa uudestaan.

Fysiikan Nobel-palkinto luovutetaan saajilleen Tukholman palkintogaalassa 10. joulukuuta. Palkinnon arvo on 11 miljoonaa Ruotsin kruunua eli noin 970  000 euroa.

Uutista täydennetty kauttaaltaan klo 14.27. Korjattu klo 16.18 viimeinen kappale: 11 miljoonaa Ruotsin kruunua on noin 970  000 euroa, ei noin 970 miljoonaa euroa.