Työ- ja elinkeinoministeriö nostaa virkamiespuheenvuorossaan esiin sellaisia työmarkkinoihin liittyviä ratkaisuja, joilla on mahdollisuus vaikuttaa työllisyysasteeseen ja työmarkkinoiden toimivuuteen. Lähtökohtana on yhteensovitettu työ- ja elinkeinopolitiikka.

– Suomen työllisyysastetta on nostettava, jotta hyvinvointivaltiomme on mahdollista säilyttää. Helpot keinot työllisyysasteen nostamiseksi on jo käytetty ja nyt tarvitaan vaikeitakin ratkaisuja. Työmarkkinanäkemyksessämme nostamme esiin sellaisia ratkaisuja, joilla vaikutetaan työmarkkinoiden toimivuuteen, osaamisen kehittämiseen, työperäiseen maahanmuuttoon sekä työvoima- ja yrityspalvelujen uudistamiseen, kansliapäällikkö Jari Gustafsson sanoo.

Hänen mukaansa työllisyysasteen on noustava 2030-luvulla 78 prosenttiin ja pidemmällä aikavälillä jopa yli 80 prosenttiin.

Työmarkkinanäkemyksen taustaksi on koottu laaja tausta-aineisto, jonka pohjalta on johdettu tilannekuva, tavoitetila ja keinovaihtoehdot.

– Nostamme esiin tarpeen uudistaa kolmikantayhteistyötä yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa. Näemme tärkeänä sen, että kolmikantayhteistyön lähtökohtana on yhteinen tilannekuva ja päämääränä kaikissa toimenpiteissä työllisyysasteen nosto. Tavoitteena on kasvua ja työllisyyttä tukeva toimintaympäristö.

Gustafssonin mukaan työelämää koskevien lakien valmistelussa kolmikantaiselle valmistelulle on annettava aiempaa vahvempaa roolia, mutta samalla selkeämpiä tavoitteita. Työn on oltava tavoitteellista.

Työllisyys on parantunut käynnissä olevalla hallituskaudella kaikissa ikäryhmissä. Rekrytointiongelmat ovat kuitenkin selvästi lisääntyneet ja erityisryhmien, kuten osatyökykyisten, työllistymisen esteitä ei ole pystytty purkamaan tarpeeksi. Työllisyysasteen nousua rajoittavat nykyisellään työvoiman saatavuus ja ongelmat työvoiman kohtaannossa.

– Meidän on ajateltava uudelleen keinot kaikkien ryhmien osallistumiseksi työmarkkinoille. Esimerkiksi osatyökykyisten työskentely mahdollisimman laajasti merkitsee työn, sosiaaliturvan ja palvelujen uudistamista ja parempaa yhteensovittamista. Myös osa-aikaisen työn lisääminen on yksi keino osallisuuden kasvattamiseen. Niissä maissa, joissa työllisyysaste on korkea, myös osa-aikaisen työn osuus on meitä huomattavasti korkeampi, kansliapäällikkö kertoo.

− Lisäksi meidän on uudistettava työttömyysturvan ehtoja lisäämään aktiivista työnhakua, kansliapäällikkö jatkaa.

Työ- ja elinkeinoministeriön Työllisyys ja toimivat markkinat –osaston osastopäällikön Antti Neimalan mukaan rekrytointiongelmat ovat Suomessa korkeammalla tasolla nyt kuin koskaan aiemmin. Viime vuonna arviolta on 18 000 työpaikkaa jäi syntymättä, kun yritykset eivät löytäneet sopivaa työvoimaa.

– Luku on huolestuttavan korkea, Neimala sanoi tänään raportin julkistamistilaisuudessa.

Gustafssonin mukaan Suomen elinkeinoelämä on rakenteeltaan yhä liian suppea. Palvelusektorin kasvu on perustunut lähinnä kotimaisten sektoreiden kuten sote-sektorin kasvuun. Yritystoiminnan hallinnollisen takaan vähentäminen on edennyt aivan liian hitaasti. Suomessa on pulaa työnantajayrityksistä ja eriyisesti. alle 10 työntekijän yrityksistä.

– Tällä vuosituhannella yksinyrittäjien määrä kasvanut Suomessa 50 prosentilla, vastaavalla ajalla työnantajayritysten määrä on pysynyt lähes samana.

Osaavan ja laadukkaan työvoiman saatavuus on keskeinen tekijä talouskasvun ylläpitämisessä sekä väestöllisen huoltosuhteen korjaamisen ja hyvinvointivaltion rahoituksen kannalta.

Mahdollisina keinoina tavoitteisiin pääsemiseksi näkemyksessä nostetaan esille muun muassa työelämälähtöinen jatkuva oppiminen ja tutkintoon johtamattoman koulutuksen lisääminen.

Väestörakenteen muutoksista johtuen Suomi tarvitsee sekä maassa tilapäisesti työskenteleviä että maahan pysyvästi asettuvaa työvoimaa. Suomen väestömäärä on jo viime vuosina kasvanut maahanmuuton ansiosta, sillä Suomessa syntyneiden määrä on vähentynyt dramaattisesti.

Suomi kilpailee työvoimasta ja kansainvälisistä osaajista muun maailman kanssa. Suomalaiset yritykset tarvitsevat ulkomailta erityisesti sellaista erityisosaamista, mitä Suomesta ei ole saatavilla. Työperäisen maahanmuuton pitäisi tuplaantua.

Ministeriön virkamiespuheenvuorossa nostetaan lisäksi esille muun muassa työn murrokseen, työelämän tasa-arvoon ja työelämän pelisääntöihin liittyviä kysymyksiä.