Yliopistoväki yllättyi määritelmien laajuudesta ja kiireestä: jopa maa- ja metsätaloustiede tai ideologioiden opiskelu yhteiskuntatieteissä voivat TEM:n mielestä olla Suomen turvallisuudelle kriittistä ja suojattavaa toimintaa.

Demokraatin tietojen mukaan TEM on tänä keväänä pyytänyt yliopistoilta tietoja turvallisuuskriittisillä aloilla opiskelevista tai tutkimusta tekevistä, EU- ja ETA-alueiden ulkopuolisista kansalaisista.

Tietojen keräystä perustellaan hallitusohjelmalla. Siinä kirjattiin, miten vastedes opiskelijoiden ja tutkijoiden oleskelulupia voitaisiin rajoittaa suojelupoliisin arvion perusteella esimerkiksi silloin, jos opiskeluala liittyy kaksikäyttöteknologioihin.

Alun perin tarkoituksena oli vaikeuttaa muun muassa venäläisten, kiinalaisten ja iranilaisten laskuun tehtävää vakoilua yliopistoissa.

Esimerkiksi Kiinan valtion kiinnostus suomalaiseen teknologiatutkimukseen – ja kontrolloiva ote omista opiskelijoistaan täällä – on ollut viranomaisten huolenaiheena jo pitkään.

DEMOKRAATTI on nähnyt yliopistoille maaliskuussa aiheesta lähetettyjä sähköposteja.

TEM halusi kuulla, missä englanninkielisissä tutkimusohjelmissa voi opiskella tai tehdä tutkimusta turvallisuuskriittisillä aloilla. Lisäksi yliopistoilta pyydettiin tietoa näillä aloilla olevien, kolmannesta maasta tulleiden opiskelijoiden tai tutkijoiden määrästä.

Ministeriö oli antanut kyselyihinsä vastausaikaa vain viikon.

TEM:n lähettämät määrittelyt ”kriittisistä aloista” ovat huomattavan laajoja, eivätkä rajoitu vain kaksikäyttöteknologiaan.

Listalla ovat kvanttiteknologiat, tekoäly, bioteknologiat, puolijohteet ja mikroelektroniikka, valmistusteknologiat, uudet materiaalit, laskenta, viestintäteknologiat, verkkoteknologiat, kyberturvallisuus, käyttöliittymät, kuvantamis-, havainnointi- ja kartoitusmenetelmät, avaruusteknologiat ja -järjestelmät, paikannus-, navigointi- ja havainnointimenetelmät, liikenne, autonomiset järjestelmät ja robotit ja energia.

Nämä ovatkin hyvin perusteltuja, tiedettyjä yritysvakoilun ja urkinnan kohteita. Yliopistoja on silti yllättänyt, että listalle ovat päässeet myös maa- ja metsätalous- sekä yhteiskuntatieteet.

Ministeriö on tarkentanut, että yhteiskunta- ja sosiaalitieteissä kriittisiä ovat muun muassa johtaminen, väestötutkimus, väestödata, sosiaaliturvajärjestelmät, ideologiat, vaikuttaminen ja valvontateknologiat.

Maatalous- ja metsätieteissä näitä olisivat kasvitaudit ja hivenen hämmentävä käsite ”edistynyt maanviljely”.

TUTKIJAYHTEISÖÄ hanke hämmentää.

Demokraatin haastattelemat yliopistotutkijat suostuivat puhumaan asiasta vain anonyymisti. Heidän mukaansa tietojenkeruu tuli yliopistoväelle yllätyksenä, ja TEM kysyy paljon sellaisia itsestäänselviä asioita, jotka ministeriö näkisi itsekin korkeakoulujen julkisista kurssikuvauksista.

Tutkijat epäilevät, ettei kyselylistojen laatijoilla ole ajanmukaista kuvaa siitä, miten korkeakoulut toimivat. Tämä näkyy muun muassa ”kriittisten alojen” epäselvässä määrittelyssä.

– Jos yhteiskuntatieteiden kurssilla käsitellään ideologioita, ei se tarkoita että ulkomaisia kurssilaisia opetetaan tuottamaan propagandaa, eräskin tutkija luonnehti.

Tutkijoiden mukaan korkeakouluilla on jo nyt linjauksia siitä, että joidenkin autoritääristen maiden kansalaisia ei päästetä kaikkiin teknisiin tutkinto-ohjelmiin.

Osa tutkijoista epäilee, että TEM:n poliittisessa ohjauksessa hankkeella etsitään vain helppoja keinoja kartoittaa ja tarvittaessa karkottaa ulkomaalaisia opiskelijoita.

Yliopistoissa on oltu myös huolissaan siitä, puuttuuko turvallisuuskriittisten alojen ympäripyöreä määrittely liikaa yliopistojen itsemääräämisoikeuteen ja kansainväliseen yhteistyöhön.

MINISTERIÖ vakuuttaa, että kyselyssä on kyse vasta asian selvittelystä, eikä mitään päätöksiä jatkotoimista ole tehty.

Työ- ja elinkeinoministeriön erityisasiantuntija Ariann Grandell kertoo, että yliopistoille lähetetyn kyselyn alkuperäinen tiukka aikataulu johtui valmistelijan omasta arviosta.
Aikarajoja on nyt saadun palautteen perusteella muutettu.

Hallitusohjelmaan kirjatut, ulkomaisiin opiskelijoihin ja tutkijoihin vaikuttavat turvallisuushankkeet ovat yhä vasta suunnitteluvaiheessa.

– Tällä hetkellä paras tieto on, ettei kirjauksen toteuttaminen välttämättä vaadi lakimuutoksia, vaan se tehtäisiin viranomaisyhteistyönä Migrin ja Supon kanssa sekä tietysti korkeakoulujakin kuullen, Grandell kertoo.

Turvallisuuskriittisten alojen määrittelystä hän kehottaa kysymään suojelupoliisilta.

SUOJELUPOLIISI sanoo Demokraatille antaneensa hankkeeseen alustavan arvion aloista, joihin hankkeen jatkovalmistelussa pitäisi kiinnittää huomiota.

Alat ovat Supon mielestä oleellisia Suomen kansallisen turvallisuuden kannalta.

– Alojen määrittelyn pohjana on käytetty Euroopan komission ja Yhdysvaltain National Science and Technology Councilin tunnistamia kriittisiä ja suojattavia tutkimusaloja. Lisäksi Supo on huomioinut alojen valinnassa Suomen geopoliittiset erityispiirteet ja alojen mahdollisen kaksikäyttöisyyden, Suposta kerrotaan.

Supo ei avaa tarkemmin, millaiset väärinkäyttömahdollisuudet sitä esimerkiksi yhteiskuntatieteissä huolettavat.