– Ukrainalaisten pakolaisten tuoma lisä työvoimaan tulee tarpeeseen. Nyt työvoimapalvelu- ja koulutusjärjestelmämme joutuvat käytännön tehokkuustestiin välittäessään osaavaa työvoimaa työvoiman saatavuusongelmista kärsiville työnantajille, alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen sanoo TEMin tiedotteessa.

– Työikäisen väestön työvoimaosuus on matalampi kuin muissa pohjoismaissa, vaikkakin sen ennustetaan nousevan vuosittain ennustejaksolla. Hyviin uutisiin kuuluu myös se, että nuorimpien ja vanhimpien ikäryhmien työllisyysasteet ovat nousseet harpaten viimeisten parin vuoden aikana. Vielä on kuitenkin toivomisen varaa, sillä 80 prosentin työllisyyteen on vielä monta prosenttiyksikköä matkaa, hän jatkaa.

Kotikuntaoikeuden saamisen myötä Ukrainan pakolaisia aletaan laskea mukaan viralliseen työllisyys- ja työttömyysasteeseen vuoden 2023 aikana. Tämä vaikuttaa ennustetuloksiin.

– Jos mietitään meidän väestörakennetta ja -kehitystä, voisi sanoa, että olisi kovinkin toivottavaa meidän näkökulmastamme, että suuri osa maassa tällä hetkellä olevista jäisi tänne, Ylikännö sanoi ja muistutti työvoimapulasta ja tarpeesta lisätä työperäistä maahanmuuttoa.

Tällä hetkellä joka kuukausi noin tuhat ukrainalaista ilmoittautuu TE-palvelujen asiakkaiksi, heistä osa myös työttömiksi työnhakijoiksi. Erityisasiantuntija Erno Mähönen sanoi, että TEM arvioi, että Suomeen saapuisi yhteensä 48 000 Ukrainan pakolaista, joista arviolta noin 30 000 on työikäistä.

Kokonaisuudessaan työvoiman tarjonta lisääntyy maltillisesti ennustekaudella, muutamilla tuhansilla.

ENNUSTEEN mukaan ensi vuonna työllisyyden kasvu jää marginaaliseksi ja myös vuonna 2024 työllisyys kasvaa melko vähän. Vaikka muutos kuluvaan vuoteen on iso, ei työmarkkinatilanne ole mitenkään dramaattinen.

Erno Mähösen mukaan työttömien työnhakijoiden määrä TE-palveluissa ei enää laske, kuten oli laskenut viimeiset pari vuotta. Tilanne on vakaa. Ukrainalaisten tulo on yksi asiaan vaikuttava tekijä. Samaa ilmiötä on havaittu myös muissa Euroopan maissa.

Ennuste on, että työttömien työnhakijoiden määrä pysyy noin vuoden ennallaan, jonka jälkeen se kääntyisi lievään kasvuun. Tässä on Mähösen selvä käänne verrattuna aiempaan, jolloin on ennustettu, että työttömien työnhakijoiden määrä jatkaisi vielä laskuaan.

Pitkäaikaistyöttömyys on tasaisessa laskussa mutta yhä melko korkea. Laskun ennustetaan jatkuvan ainakin seuraavan vuoden loppuun saakka. Sen jälkeen on nähtävissä, että pitkäaikaistyöttömyys kääntyisi loivaan kasvuun. Jo nyt on Erno Mähösen mukaan nähtävissä, että tulovirrat pitkäaikaistyöttömyyteen alkavat olla kasvussa.

Mähönen totesi myös, että yli neljä vuotta työttöminä olleiden määrän kasvu on huolestuttava ilmiö pitkältä ajalta. Tämän iso syy ovat toistuneet talouskriisit. Ennusteperiodin aikana tultaneen rikkomaan ennätykset yli neljä vuotta työttömyyskortissa olleiden määrässä.

Nuorisotyöttömyys on laskenut nopeammin kuin muu työttömyys ja se on mennyt 2000-luvun mittapuulla varsin matalalle tasolle. Mähösen mukaan tilanne pysynee melko vakaana, joskaan nuorisotyöttömyys ei enää laske samalla tavalla kuin aiemmissa ennusteissa ennustettiin.

Työvoimaosuudet kasvavat etenkin ikäluokkien pienenemisen johdosta. Työvoiman määrää pystytään lisäämään ennustekaudella lähinnä maahanmuuttoa lisäämällä.

ALIVALTIOSIHTEERI Elina Pylkkänen tiivisti omassa puheenvuorossaan, että työvoimapula ja kohtaanto-ongelmat eivät ole hellittämässä. Hän painotti, että työvoimatoimia tarvitaan lisää.

Hän myös muistutti, että esimerkiksi sote-alalla työvoimapula on globaali. Työperäisestä maahanmuutosta joudutaan taistelemaan muiden maiden kanssa.

Pylkkäsen mukaan työvoiman liikkuvuutta on edistettävä, myös ammatillisesti. Suomessa on ylitarjonta-ammatteja. Muuntokoulutuksen merkitys on iso.

Huolestuttavana kehityksenä Pylkkänen pitää suomalaisten koulutustason laskua. Sitä on nostettava.

Työvoiman saatavuuden ongelmat ovat laaja-alaisia ja koskevat lähes kaikkia toimialoja. Se alentaa yritysten liikevaihdon kasvua. TEMin arvion mukaan noin 130 000 työsuhdetta (joko vakituista tai muuta) on jäänyt syntymättä työvoiman saatavuuden tai työvoimapulan vuoksi kuluneen 12 kuukauden aikana.

– Tämä on kaikki sitä menetettyä talouskasvua, ikävä kyllä. Siksikin meidän on nyt tehtävä kaikkemme, että suuri osa työttömistä työnhakijoista pääsisi työmarkkinoille, kun talouskasvu pääsee vauhtiin, Pylkkänen sanoi.

Päätoimialojen liiketalous on kehittynyt lupaavasti, mikä lupaa työmarkkinoiden kiristymisen vain jatkuvan. Siksi työperäinen maahanmuutto on välttämätöntä.