Työ- ja elinkeinoministeriön virkamiehet  (TEM) julkaisivat tällä viikolla raportin, jossa se pohtii pitkän aikavälin kehitysnäkymiä Suomen työmarkkinoilla.

Lue lisää: TEM löi raportin pöytään: Tällainen on ”Kolmikanta 3.0.”

Lue lisää: VM löi karun luvun pöytään, vaatii tulevalta hallituksen 2 miljardin leikkauksia – jopa Orpo välittömästi kriittinen

Demokraatti pohti kansanedustaja Lauri Ihalaisen (sd.) kanssa, mitä asiakirjat, ennen kaikkea TEMin tuotos, ovat syöneet. Haastattelun päätteeksi Ihalainen tekee kiinnostavan ehdotuksen työmarkkinajärjestöille.

Ihalainen kiinnittää huomiota siihen, että VM:n raportti ei lähtenyt opastamaan poliitikkoja yksityiskohtaisilla tavoitteilla. Siihen taas TEM sortui. Ihalainen ei itse puhu sortumisesta, mutta sen päätelmän hänen puheestaan voi tehdä.

– VM:n raportti oli analyyttisen oloinen, mutta siinä ei lähdetty opastamaan politiikkoja yksityiskohtaisilla tavoitteilla. Se loi toimintaympäristöanalyysin, josta siitäkin voi tietysti olla erilaisia käsityksiä. TEMin virkamiesten raportti on tässä suhteessa hyvin toisenlainen. Se on ikään kuin työtä, joka ei kuulu enää ministereille, vaan joka on hallituspuolueitten hahmotettava.

– En tiedä, millaisten kulmakarvojen takaa muiden ministeriöiden ministeriöt lukevat raporttia, Ihalainen kyselee.

STTK:n puheenjohtaja Antti Palola ilmaisee kantansa TEMin raportista kenties vielä suoremmin Twitterissä.

– Samaa mieltä selvityksestä, että poliitikoille annettavan tilannekuvan sijasta osa ehdotuksista menee varsin lähelle politiikkasuosituksia – ja politikointia. Lieneekö tarkoituskin, Palola on tviitannut.

⁦@STTKMikonkatu⁩ samaa mieltä ⁦⁩ selvityksestä, että poliitikoille annettavan tilannekuvan sijasta osa ehdotuksista menee varsin lähelle politiikkasuosituksia – ja politikointia. Lieneekö tarkoituskin ⁦@TEM_uutiset?⁩ #hallitus #politiikka https://t.co/Jif6VW6y7T

— Antti Palola (@AnttiMPalola) February 27, 2019

EU-komissio kantaa huolta siitä, että Suomen talouskasvu jää tänä vuonna 1,9 prosenttiin ja ensi vuonna 1,7:ään. Ihalainen toteaa komission korostavan, että tulevaisuudessa kasvun painopisteen pitäisi olla koulutuksessa, tutkimuksessa ja ylipäänsä inhimillisen pääoman investoinneissa.

Komissio kantaa huolta myös siitä, että suomalaisten tuotteiden jalostusarvo on laskenut. Tuottavuutemme on kohtuullisen matalalla.

– Tuottavuus taas on riippuvainen siitä, panostetaanko esimerkiksi osaamiseen ja tuotekehitykseen, tutkimukseen ja uusiin innovaatioihin. TEMin raportista puuttuu tämäntyyppinen analyysi. Luulisi olevan keskeistä nimenomaan siellä pohtia talouskasvun, tuottavuuden ja viennin keskeisiä asioita, Ihalainen kummastelee.

Työn murroksen ja toimintaympäristön analyysia TEMin raportissa Ihalainen pitää hyvänä.

Ihalainen toteaa, että TEMin ylin lähtökohta on osaavan työvoiman saatavuus. Sen sijaan melko vähän näkemyksiä on esimerkiksi siitä, miten työvoimaa saadaan markkinoille kun on kyse vaikkapa osatyökykyisistä, maahanmuuttajista ja vammaisista. Ihalainen muistuttaa, että osatyökykyisten työmarkkinoille pääsyn tukemisesta on laadittu hyvä toimenpideohjelmakin.

– Ei haluta sanoa esimerkiksi sitä, että aivan keskeinen keino nostaa nuorten työllisyysastetta on varmistaa, että maksuttoman oppivelvollisuuden ulottaminen toiselle asteelle toisi erittäin merkittäviä vaikutuksia työurien pituuteen ja nuorten työllisyysasteeseen.

Peruskoulun varassa olevien nuorten ja nuorten aikuisten työllisyysaste on vain 42 %, kun työllisyysaste keskimäärin on yli 72 %.

TEMin virkamiesten raportti pitää sisällään myös laajan työmarkkinapoliittisen osion. Tästä Ihalainen toteaa, että ensi lukemalta hän luuli lukevansa Suomen Yrittäjien vaaliohjelmaa.

– Kun toisen kerran luin, löytyy sieltä vähän muutakin.

Ihalainen murehtii, että raportti edelleenkin haikailee sen perään että työvoimapalveluja pitäisi markkinaehtoistaa, vaikka niin kutsuttu kasvupalvelu-uudistus on tippumassa aikapulan vuoksi pois hallituksen sote- ja maakunta-uudistuksesta.

– SDP:n lähtökohta on, että julkiset työvoimapalvelut ovat ensisijaisia. Niitä voivat sitten yksityisten työvoimapalvelujen tarjoavat täydentää. SDP ei halua, että kuntien mahdollisuuksia tukea pitkäaikaistyöttömien vähentämistä heikennetään. Matalan kynnyksen TYP-palveluja ei pidä purkaa, mitä kasvupalvelu-uudistus merkitsisi. Myöskään pitkäaikaistyöttömyyden tuloksellisia kuntakokeiluja ei saa ajaa alas.

Ihalainen toivoisi työelämän uudistamista eikä palkansaajien muutos- ja sopimusturvaa heikentäviä uudistuksia.

TEMin virkamiehet pohtivat melko runsaasti myös palkanmuodostusta ja tes-järjestelmän kehittämistä viitaten jopa tes-määräykset alittaviin palkkoihin heikossa työmarkkinasemassa oleville. Ihalainen huomauttaa, että nämä kokonaisuudet ovat ensisijaisesti työmarkkinajärjestöjen kysymyksiä ja muistuttaa palkkatukijärjestelmän olemassaolosta.

– Tessin perälaudat on hyvä pitää kunniassa kaikissa olosuhteissa. Tesseissä on myös harjoittelijoiden ja nuorten palkkaryhmiä, hän muistuttaa.

Melko surutta ministereiöiden raja-aitoja ylittävä TEM tulee virkamiestensä raportissa voimakkaasti sosiaali- ja terveysministeriön reviirille ottaessaan kantaa työttömyysturvajärjestelmän kehittämiseen, muun muassa eläkeputken rajoittamiseen.

– On hyvä muistaa, että eläkeuudistuksen jatkovalmistelujen yhtenä osana pohditaan juuri näitä asioita.

Muutoinkin työttömyysturvajärjestelmä varmaankin kaipaa kokonaisuudistusta, mutta se pitää tehdä kolmikantaisesti ja kehittää ja joustavoittaa järjestelmää eikä nyrhiä sitä.

Ihalainen puolustaa työttömyysturvajärjestelmää tutkimustiedolla ja toteaa, että se tuo ihmisille myös mahdollisuuden ottaa henkilökohtaista riskiä siirtymällä ammatista toiseen.

– Pitäisi pohtia mieluummin työttömyysturvan joustavoittamista ja kattavuutta kuin uusia aktiivimalleja.

– Työn murros johtaa siihen, että työn tekemisen muodot myös muuttuvat. Sama ihminen voi tai saa olla erilaisissa työn tekemisen muodoissa lyhyelläkin ajanjaksolla, joko kokoaikatyössä, pätkätyössä, itsensätyöllistäjänä, yksinyrittäjänä, koulutuksessa tai työttömänä. Jotta ihminen voi siirtyä työn tekemisen muodosta toiseen, se vaatii nimenomaan osaamiseen panostamista ja sitä tukevaa työttömyys- ja sosiaaliturvaa.

Ihalainen toteaa myös TEMin pyrkivän arvioimaan peitellysti työehtosopimusten yleissitovuutta.

– Nämä ovat vanhoja asioita, joita aina yritetään työntää pöytiin. Yleissitovuus on koko sopimusjärjestelmän kivijalka ja perusta. Me (SDP) ainakin haluamme, että hallitusohjelmassa on hyvin vahva kirjaus, jos hallitukseen pääsemme, että sopimusten yleissitovuus on koko sopimusjärjestelmän keskeinen kivijalka ja sitä ei pidä murentaa.

Raportissa puhutaan myös modernista kolmikantavalmistelusta.

– Tässä on nyt vähän eletty modernia kolmikantavalmistelua tämän hallituskauden aikana, hän sanoo sarkastisesti.

Ihalaisen silmiin se on näyttänyt siltä, että hallitus on kuuntelevinaan muttei pyrikään yhteisiin ratkaisuihin.

– Olisi tosi tärkeää, että tulevassa hallitusohjelmassa korostetaan aitoa yhteisymmärrykseen pyrkivää kolmikantayhteistyötä.

Ihalainen on havainnut myös, ettei TEMin raportissa juuri korvaa lotkauteta palkansaajien asialle. Ei puhuta vaikkapa tilaajavastuun kehittämisestä, työhyvinvoinnista, alipalkkauksen kriminalisoinnista, kanneoikeuden saamisesta ja nollasopimusten parempien pelisääntöjen kehittämisestä.

– Se siellä on hyvää, että tunnustetaan työssäolevien jatkuvan kouluttamisen idea.

– Sieltä puuttuvat myös pidemmän aikavälin kasvua lisäävät asiat, vahvemmat panostukset osaamiseen, tutkimukseen, tuotekehitykseen sekä koulutukseen. Viennin jalustaa pitää laajentaa, se on niin haavoittuva, tästä raportissa ei ole pätkääkään.

Ihalainen ihmettelee niin ikään, miksei yritystukien kehittämisestä ja valtion aktiivisen omistajapolitiikan haasteista puhuta.

Energia- ja ilmastopolitiikasta TEM on luvannut oman raportin myöhemmin.

Ihalainen summaa TEMin raportin elinkeinopoliittisen näkemyksen olevan kovin kapea, kun se keskittyy lähinnä työmarkkinoihin.

– Siinä on jäänyt työelämän positiivinen kehittäminen ja turvallisuuden lisääminen aika ohueksi. Onhan se tosin selvääkin, että puolueet, jotka hallituksen muodostavat viime kädessä nämä tavoitteet hahmottavat.

Ihalaisella on ehdotus myös työmarkkinajärjestöille. Hän toivoo niiden terhentyvän ja kykenevän arvioimaan työllisyysasteen nostamisen haasteita keskenään. Hän toivoo yhteistä näkemystä myös työttömyysturvajärjestelmän kehittämisestä.

– Sosiaaliturvan uudistamisessakin järjestöillä olisi varmaan seuraamisen paikka siinä, miten ansioihin suhteutetun sosiaaliturvan käy. Niillä olisi siinä aika paljon annettavaa ja varmaan myös puolustettavaa.

– Olisiko järjestöillä nyt yhteistä näkemystä, että muutettaisiin kolmikantavalmistelun konseptia nykyhallituksen linjasta ja järjestöt itse olisivat aktiivisia siinä, miten neuvottelu- ja sopimusjärjestelmän kehittämisessä.

– Toivoisin jopa, että työmarkkinajärjestöt pystyisivät ennen hallitusohjelman valmistumista laatimaan näistä asioista yhteisen asiakirjan, jonka he viestivät uudelle hallitukselle. Yhdessä, ei erikseen, sellaisella olisi tilausta. Sillä ne tukisivat TEMin raportinkin peräänkuuluttamaa 75 %:n työllisyystavoitetta ja nostaisivat esiin näitä teemoja.

Ihalaisen mielestä tällainen hallitusohjelmaan liittyvä työmarkkinajärjestöjen työmarkkinoiden kehittämisen linjaus antaisi samalla kolmikantayhteistyölle uutta potkua ja sitoutumista.

– Jos järjestöt eivät toimi, ilmatilan ottavat poliittiset päättäjät ja sen jälkeen järjestöt eivät ole omine tavoitteineen niin keskeisessä roolissa kuin olisi tarpeen.

Ihalainen nostaa esiin, miten työmarkkinajärjestöt 1995 toivat Lipposen hallitukselle huomenlahjana talous- ja työllisyyspoliittisen asiakirjan.

– En haikaile sinne, mutta idea on sama nykyaikaan istutettuna – halu sitoutua tiettyjen asioiden edistämiseen yhdessä. Tämä vähän mittaisi järjestöjen keskinäisen yhteistyön laatua olipa kyse sitten palkkaperusteisesta sosiaaliturvasta tai työelämän murroksen asioista.