Näyttää siltä, että työmarkkinoiden toipuminen viivästyy olennaisesti siitä, mitä odotettiin vielä keväällä. Pidemmällä aikavälillä näkymä on edelleen valoisampi työvoiman tarjonnan kasvaessa, mutta lyhyellä aikavälillä on selkeästi tapahtunut käänne heikompaan.

Ennusteen mukaan työllisyysaste (20-64-vuotiaat) laskee tänä vuonna yli prosenttiyksiköllä suhdanteen viilentymisen seurauksena. Käänne kasvuun nähdään vasta 2026, kun työllisyysaste päätyy 77,2 prosenttiin. Taso jää alhaisemmaksi kuin vuonna 2023.

Samaan aikaan työllisten lukumäärä kasvaa jo ensi vuonna 14 000 hengellä ja vuonna 2026 vielä 27 000 hengellä pääasiassa voimakkaasti kasvaneen maahanmuuton ansiosta, Erno Mähösen, Liisa Larjan ja Minna Ylikännön laatimassa ennusteessa todetaan.

Työllisyys kasvaa ennusteperiodin alkupuolella edelleen koulutuksessa ja sote-palveluissa, mutta julkisen sektorin säästöpaineet leikkaavat soten kasvua merkittävästi. Myös rahoitus ja ravintola- palveluissa kasvua nähdään jo kuluvana vuonna. Rakentamisessa työllisyys kääntyy kasvuun vuoden 2025 loppua kohti. Teollisuuden työllisyyskehitys on pitkällä aikavälillä laskeva.

Ennusteen mukaan työttömien työnhakijoiden määrä työvoimapalveluissa kasvaa vuoteen 2025 saakka ja kääntyy sitten laskuun. Työttömiä työnhakijoita on vuonna 2024 keskimäärin 288 000, noin 302 000 vuonna 2025 ja 294 000 vuonna 2026.

Pitkäaikaistyöttömyyden kasvu jatkuu koko ennustekauden tasaantuen sen loppua kohden. Pitkäaikaistyöttömiä on 96 000 vuonna 2024, 106 000 vuonna 2025 ja 112 000 vuonna 2025.

Nuorisotyöttömyyden kasvu taittuu vuonna 2025.

Työmarkkinaennusteemme perustuu valtiovarainministeriön suhdanne-ennusteeseen, jonka mukaan BKT putoaa 0,2 % kuluvana vuonna, mutta kääntyy kasvuun (1,7 %) vuonna 2025 ja edelleen 1,5 % vuonna 2026.

Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisee lyhyen aikavälin työmarkkinaennusteensa keväällä ja syksyllä.

ENNUSTERAPORTISSA todetaan, että työmarkkinat ja talouskehitys menevät tänä syksynä eri suuntiin. Työmarkkinoilla tämä tarkoittaa käännettä heikompaan. Julkisen talouden leikkaustoimet ovat näkyneet työttömyyden kasvuna muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollossa ja koulutussektorilla.

Samanaikaisesti syksyn aikana työttömyys on kasvanut myös yksityisillä palvelualoilla.

Kansantaloudellisen taantuman päättyminen on kuitenkin alkanut näkyä toisaalla työmarkkinoilla: teollisuudessa, rakentamisessa ja logistiikka-alalla työttömyys on viime kuukausina vähentynyt.

Raportissa summataan, että syksyn työmarkkinoiden käänne heikompaan on ollut monelta osin yllättävä, vaikka julkisen sektorin säästötoimet ovatkin olleet tiedossa. Odotus on ollut, että yksityisen talouden vahvistuminen kompensoisi voimakkaammin julkisen talouden heikkenemistä, mikä ei kuitenkaan näytä toteutuneen yksityisillä palvelualoilla.

“Julkisen sektorin kohonnut työttömyysuhka, sosiaalietuuksien tason lasku ja verojen korotukset ovat vieneet potkun luottamuksen palautumiselta”, raportin kirjoittajat toteavat.

Toisaalta vastaavaa työttömyyden kasvun pitkittymistä syksyn aikana on tapahtunut myös verrokkimaissa, kuten Pohjoismaissa, Saksassa ja Virossa.

Suomen työmarkkinoiden suhdannetilanne on tällä hetkellä heikko muihin Pohjoismaihin verrattuna.

Suomen työmarkkinoiden heikko suhdannekäänne linkittyy tällä hetkellä vahvemmin Viroon kuin muihin Pohjoismaihin. Myös Saksan heikko talouskehitys viivästyttää Suomen talouden elpymistä.

ENNUSTEESEEN vaikuttaa merkittävästi maahanmuuton jatkuminen voimakkaana. Ennusteessa pohjataan Tilastokeskuksen uuteen väestöennusteeseen, jonka myötä työikäisen väestön kasvun ennustetaan jatkuvan vuosia. Tämä lisää merkittävästi työvoiman tarjontaa verrattuna valtionvarainministeriön syksyn talousennusteeseen.

Tilanteessa, jossa työikäinen väestö supistuisi ilman maahanmuuttoa, on nettomaahanmuuton merkitys hyvin keskeinen lähivuosien työllisyyskehityksen kannalta.

Tilanteessa, jossa työikäinen väestö supistuisi ilman maahanmuuttoa, on nettomaahanmuuton merkitys hyvin keskeinen lähivuosien työllisyyskehityksen kannalta, ennusteen kirjoittajat muistuttavat.

Pelkästään vuosina 2022-23 erityisasiantuntijoiden työllisyyskasvusta 8 000 oli ulkomailla syntyneitä ja vain 5 000 Suomessa syntyneitä. Ulkomaan kansalaisten työllisyysaste kävi 70 prosentissa vuoden 2023 aikana ja johtajilla ja erityisasiantuntijoilla palkkataso ohittaa jo suomalaistaustaisten tason.

Ensi vuoteen mentäessä taloudellinen näkymä vahvistuu entisestään valtiovarainministeriön ennusteen mukaan, minkä odotetaan ennen pitkää heijastuvan laajemmin myös työmarkkinoille. Talouden kasvunäkymään sisältyy kuitenkin myös riskejä kuten geopoliittiset uhat.