Ylityökielto ja työnantajan aloitteesta tapahtuva vuoronvaihtokielto astuvat voimaan 4. joulukuuta puolen yön aikaan. Ne ovat voimassa 19. joulukuuta asti. Ylityökiellossa ovat mukana myös toimihenkilöitä edustava ammattiliitto Pro ja ylempiä toimihenkilöitä edustava YTN.

Teollisuusliiton ja Teknologiateollisuuden työnantajat ry:n väliset neuvottelut alkoivat lokakuun alussa vauhdikkaasti. Aalto kiittelee, että työehtosopimuksen keskeisistä tekstikysymyksistä osapuolet pääsivät yhteiseen ymmärrykseen.

– Mutta työnantajan tarjoukset palkankorotusten muodosta ja suuruudesta sekä sopimuskauden pituudesta erosivat merkittävästi siitä, mitä Teollisuusliitto tavoittelee. Työnantajapuoli käytti aiemmin palkankorotuksen tasosta termiä “äärimaltillinen”, ja se muuttui myöhemmin muotoon “todella, todella, todella maltillinen”, hän kertoi tänään mediatilaisuudessa.

– Sehän on puhelinsoiton päässä. Odotamme nyt työnantajien reaktiota tekemäämme päätökseen ylityökiellosta. Jos toimenpide ei auta, ja neuvottelut eivät käynnisty vähän erilaisella kulmalla, olemme valmiita lisäpäätöksiin.

Hän arvioi, että ehkä itsenäisyyspäivän jälkeen voisi olla mahdollisuus jonkinlaiseen keskusteluun Teknologiateollisuuden työnantajat ry:n toimitusjohtajan Jarkko Ruohoniemen kanssa.
Teollisuusliiton hallitus kokoontuu seuraavan kerran ensi perjantaina.

– Arvioimme siellä, millaisia vaikutuksia ylityökiellolla on ollut ja tarvitaanko lisätoimia.

Ylityökielto koskee kaikkia teknologiateollisuuden alan yrityksiä, joissa noudatetaan Teollisuusliiton neuvottelemia sopimuksia.

Aalto arvioi, että kielto vaikuttaa välittömästi yritysten toimintaan.

– Kun kaksi vuotta sitten julistimme ylityökiellon, laitoksia pysähtyi kuuden tunnin kuluttua kiellon alkamisesta. Sillä on välitön vaikutus yritysten toimintaan.

Teollisuusliiton varapuheenjohtaja Turja Lehtonen huomauttaa, että moni talo pyörii puhtaasti ylitöiden varassa. Ennen koronaa ylitöiden osuus oli peräti 15 000 henkilötyövuotta vuodessa.

Teollisuusliitto on saanut tietoa muutamista yrityksistä, jotka ovat esittäneet luottamusmiehille työsuhteen ehtojen heikennyksistä, koska työehtosopimukset eivät ole enää olleet voimassa 1. joulukuuta alkaen.

Liiton hallitus valtuutti lakkoilmoituksen antamisen niitä yrityksiä vastaan, jotka eivät noudata työehtosopimuksen jälkivaikutusta.

Jälkivaikutuksella tarkoitetaan työntekijän työehtojen jatkumista ennallaan, kun uutta työehtosopimusta ei ole vielä solmittu vanhan päättymisen jälkeen. Teollisuusliitto painottaa, että sopimuksetonta tilaa ei saa hyödyntää työehtojen tai palkkauksen heikentämiseksi.

– Tämä on jatkumoa liiton valtuuston kokouksessa sanomaani “perästä kuuluu”. Jos yritykset käyttäytyisivät näin, meillä on valmiudet välittömiin toimiin. Tietysti oletamme, että tällaisia ylilyöntejä ei pääse tapahtumaan. Mutta varmuuden vuoksi päätimme näin, että voimme toimia nopeasti, Riku Aalto toteaa.

Hänen mukaansa toistaiseksi lakkovaroituksiin ei ole ollut aihetta.

Sektorijohtaja Jyrki Virtasen mukaan joissakin yrityksissä on kuitenkin tullut kokouspyyntöjä luottamusmiehille. Työnantaja on ehdottanut heikennyksiä muun muassa lomarahoihin, sairauslomiin, palvelusvuosilisiin sopimuksettoman tilan takia. Myös luottamusmiesjärjestelmä on haluttu lakkauttaa.

– Olemme lähettäneet omat vastauksemme näihin esityksiin. Toistaiseksi Teollisuusliittoon ei ole ole tullut tietoa, että heikennyksiä olisi laitettu käytäntöön. Jos näin tapahtuu, ryhdymme toimiin.

Aalto selventää, että se tarkoittaisi lakkoa.

Aallosta näyttää siltä, että työnantajien leirissä halutaan antaa kuva, että teknologiateollisuuden neuvottelupöydässä ei neuvotella vain alan omia sopimuksia vaan laveammin koko yhteiskuntaan sopimusta.

– Teollisuusliitolla ei sellaista mandaattia ole, me neuvottelemme tietenkin vain omien jäsentemme työehdoista. Mutta selkeästi näkyy, että useat neuvottelupöydät odottavat Teknologiateollisuuden työnantajien ja Teollisuusliiton välistä neuvottelutulosta.

Aallolla on selkeä näkemys, mikä tilanne työmarkkinoilla on:

– Tällä kokemuksella, mikä itselläni on, arvioin, että vuodenvaihteen jälkeenkään ei vielä ole työmarkkinarauhaa maassa.

Lehtonen huomauttaa, että työmarkkinasyksy näyttää juuri siltä, mitä Teollisuusliitto ennusti.

– Se, miltä se näyttää, sitä kannattaa kysyä Etelärannan suunnalta. Sieltä tämä hässäkkä on saatu aikaan.

Aalto muistuttaa, että Metsäteollisuus ry ja Teknologiateollisuus ry hajottivat omilla ratkaisuillaan niin sanotun vientivetoisen työmarkkinamallin.

– Ne tekivät sen mielestäni aivan tietoisesti. Tulevaisuudessa ei tule olemaan mitään palkkakoordinaatiota, eikä keskitettyä mallia.

Lehtonen harmittelee sitä, että vanha palkkanormi, jonka mukaan inflaatiolla ja tuottavuudella on merkitystä palkankorotusten tasoa määriteltäessä, ei ole enää merkitystä.

– Näyttää siltä, että työnantajapuolella normi vaihtuu tilanteen mukaan. Kun inflaatio- ja tuottavuusluvut ovat kallellaan Hakaniemen suuntaan, lukuja ei työnantajien mielestä voidakaan enää käyttää.

Lehtosen mukaan sopimuksen pitää tuntua hieman kipeältä molemmista.

– Nyt se ei tuntuisi meissä edes kipeältä vaan olisi meiän kanveesiin lyömistä. Siksi olemme joutuneet toimimaan.

Sektorijohtaja Jyrki Virtanen arvioi, että työnantaja on nostanut palkkanormiajattelun tilalle kilpailukyvyn.

– Teknologiateollisuuden kilpailukyky on hyvä suhteessa keskeisiin kilpailijamaihin. Tilauksia on enemmän kuin koskaan. Ei tarvitsisi ainakaan palkkaratkaisulla lähteä parantamaan kilpailukykyä.