Vasaman mukaan ulkomaalaistaustaisen työvoiman hyväksikäytöstä metsäalalla kannettiin huolta jo ennen vuoden 2017 liittofuusiota, jolloin Puuliitto, Metalliliitto ja Teollisuusalojen ammattiliitto Team yhdistyivät Teollisuusliitoksi.

Vasaman mukaan maa- ja metsätalouden alalla tapahtunut hyväksikäyttö ei ole noussut samalla tavalla julkisuuteen kuin esimerkiksi rakennus-, ravintola- tai siivousalalla tapahtunut hyväksikäyttö, mikä johtuu osaltaan siitä, että maa- ja metsätalousalan töitä tehdään usein syrjäisillä ja harvaan asutuilla alueilla poissa ihmisten näköpiiristä.

Ilmiöön on Vasaman mukaan ollut vaikea puuttua osittain myös pitkien ketjutusten vuoksi.

ULKOMAISEN työvoiman osuutta metsäalalla on Vasaman mukaan vaikea arvioida, sillä asiasta on hyvin vähän tilastotietoa saatavissa. Teollisuusliitossa on kuitenkin arvioitu, että jopa puolet istutus- ja harvennustyöstä olisi ulkomaalaisten tekemää.

-  Ruotsissahan tämä on ollut yleistä jo pitkään. Siellä 90 prosenttia alan työntekijöistä on ulkomaalaisia. Me mennään kovaa vauhtia siihen suuntaan, Vasama sanoo.

Vasaman mukaan ongelmia esiintyy erityisesti tapauksissa, joissa sekä työnantaja- että työntekijäpuolella toimijat ovat ulkomaalaisia, jotka eivät tunne Suomen työmarkkinoiden pelisääntöjä tai eivät välitä niistä.

-  Kun valvonta on rajallista ja kiinnijäämisen riski vähäinen, siitä syntyy sitten tällainen sopiva sauma.

Teollisuusliitossa perustettiin viime vuonna ulkomaalaistaustaisen työvoiman yksikkö, jota Vasama johtaa. Hän on huolissaan siitä, että törkeiden hyväksikäyttötapausten määrä näyttää olevan kasvussa.

-  Kyse ei ole enää vain esimerkiksi ylitöiden maksamatta jättämisestä, vaan tapauksissa on huomattavan paljon törkeämpiä elementtejä.

VASAMAN mukaan Teollisuusliitossa on voimakkaasti lisätty viranomaisyhteistyön määrää.

-  Meillä on kentällä verkostot, jotka tekevät havaintoja, ja olemme erittäin matalalla kynnyksellä yhteydessä viranomaisiin kaikista havainnoista mitä teemme. Ei pelkästään työsuojeluviranomaisiin, vaan myös verottajaan, Maahanmuuttovirastoon ja poliisiin, Vasama kertoo.

Ongelmana ovat Vasaman mukaan olleet myös poliisin ja työsuojeluviranomaisten rajalliset resurssit, minkä vuoksi kaikkiin epäiltyihin hyväksikäyttötapauksiin ei ole tartuttu.

-  Me yritämme löytää viranomaisille neuloja heinäsuovasta, jotta ne voisivat puuttua tähän aiempaa voimakkaammin ja jotta me saisimme vaikuttavuutta tälle työlle, Vasama luonnehtii.

Tuomas Savonen/STT