Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto kuunteli tarkalla korvalla tänään Teknologiateollisuuden tiedotustilaisuuden ja tiivistää näkemyksensä kuulemastaan seuraavasti.

– Teknologiateollisuuden pointti on tässä se, että tällä tavalla ajatellaan, että päästään yleissitovista työehtosopimuksista eroon ja heikennetään tessien tuomaa turvaa työntekijöille.

Työntekijöiden kannalta siis ei Aallon mielestä olisi luvassa mitään hyvää, vaikka Teknologiateollisuus ry:n puheenjohtaja Marjo Miettinen halusi tiedotteessa ”tehdä yksiselitteisen selväksi, että muutoksen tavoitteena ei ole heikentää työntekijöiden asemaa ja työehtoja”.

– Tämä tapahtuu heidän ajatuksissaan sillä tavalla, että kun sinne uuteen työnantajayhdistykseen liittyy merkittävästi vähemmän työnantajia, jotka nyt ovat Teknologiateollisuus ry:n jäseniä, niin sopimuksen kattavuus ei enää vastaa yleissitovuusmääritelmää ja näin yleissitova työehtosopimus poistuu, Aalto selvittää logiikan.

Koska Aallon analyysi on, että kyseessä on yleissitovuuden purkaminen, kyseeseen tullevat myös työntekijäpuolen vastatoimet.

– En ala tässä vaiheessa meidän vastatoimia tai taktiikoita käymään julkisuudessa läpi. Huomenna kokoontuu hallituksemme, jossa ensi kertaa puidaan tai arvioidaan kokonaisuutta. Voi käyttää samaa retoriikkaa kuin työnantajapuolella, että meillä on hyvin aikaa valmistella asioita. Ensireaktio on ensireaktio, sitten katsotaan, mitä kaikkea tässä tehdään, Aalto sanoo.

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL kiirehti jo tiedotteessaan toteamaan, että Teknologiateollisuus on laittamassa vaakalaudalle työrauhan, työehdoista sopimisen, eläkejärjestelmän ja työttömyysturvan. Aallon näkemys vaikuttaa olevan likipitäen sama.

– Se on vaan sillä tavalla, että kun asiat ovat kulkeneet yhdessä niin yhden kulman heiluttaminen heiluttaa myös sitä koko hoitoa. Ei se myökään tässä maailmassa mene niin, että työnantajat yksin valitsevat asioita, joista voidaan neuvotella. Se on yleensä ollut yhteinen käsitys, sopiminen ja neuvottelu, jotka ovat Suomessa olleet tapa toimia. Pitää saada reilusti sanoa ääneen, jotta työnantajapuolikin ymmärtää, että koko korttitalo heiluu, kun yhtä kulmaa heilutellaan, Aalto paaluttaa.

Paljon ei ennättänyt vettä virrata Vantaassa, kun Metsäteollisuus oli syksyllä ilmoittanut siirtyvänsä yrityskohtaisiin tesseihin ja tämän jälkeen UPM liputti henkilökohtaisella tasolla sopimista. Nyt siis Teknologiateollisuus kulkee Teollisuusliiton tulkinnan mukaan täysin vastaavaan suuntaan.

Aalto kuvaa Teknologiateollisuuden ilmoitustakin käänteeksi työmarkkinasopimisessa.

– Tietysti meillä on ollut vuosikymmenten aikana rakennettu työehtosopimusjärjestelmä, joka on monet myrskyt käynyt läpi. Tietysti aina on sopimusautonomia olemassa eli eihän näitä sopimuksia ole pakko tehdä ellei tule tilanne, jossa huomataan, että se on viisaampaa. Kyllä tämä merkittävä asia on. Varmaan vähän merkittävämmäksi nousee kuin Metsäteollisuuden päätös, Aalto summaa.

Teknologiateollisuus suositteli infossa, että jäsenyritykset lisäisivät henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia ottamalla henkilöstön edustajan mukaan yrityksen päätöksentekoon yrityksen toimintaan sopivalla tavalla, mikäli tätä käytäntöä ei vielä ole. Suositus koskee vähintään 50 henkilöä työllistäviä teknologiayrityksiä.

Tätä viestiä Riku Aalto ei tulkinnut niin, että kolikon toisella puolella olisi suora halua heikentää luottamusmiesjärjestelmää.

– Meillä on jo nyt paljon yrityksiä, joissa henkilöstön edustaja on olemassa toimielimissä. Se on tietysti hyvä asia, että niin on. Se auttaa yritysten asioiden tuntemista ja tuo tietotaitoa paikallisen sopimisen tekemisiin. Ainakin toistaiseksi ymmärsin sen viestin niin kuten sanottiinkin ääneenkin, että luottamusmiehet ovat tärkeässä roolissa yritysten paikallisissa neuvotteluissa, Aalto sanoo.

Aallon mielestä Teknologiateollisuuden infossa oli surkuhupaisaa se, miten paikallisesta sopimisesta tessien mukaisesti ja sen onnistumisesta teknologia-alalla annettiin aivan onnistunut kuva koronaoloissakin. Aalto näkeekin, että kyse olisi pikemminkin tahdosta kuin siitä, että alan tessit todellisuudessa rajoittaisivat paikallista sopimista.

Aalto hämmästelee myös sitä, että infossa korostettiin, miten Teknologiateollisuuden yrityksillä on nyt hyvää aikaa miettiä, liittyvätkö ne uuteen Teknologiateollisuuden työnantajayhdistykseen, johon on toistaiseksi liittynyt kolme yritystä.

– Sinällään on varmaan järkevää, että yritykset käyttävät aikaa.

Aalto kuitenkin muistuttaa, että työmarkkinakierros käynnistyy jo pian eli syksyllä.

– On hyvä huomata, että kun Teknologiateollisuuden jäsenyrityksiä on 1600, niin jos vaikka puolet haluaisivat yrityskohtaisen sopimuksen, käytännössä se tarkoittaa 800 yrityskohtaisen sopimuksen neuvottelemista. Tieto yritysten määristä saadaan vasta elokuun lopulla, jolloin uudella yhdistyksellä on mahdollisuus aloittaa tes-neuvottelut. Eiköhän siinä kohtaa vasta yrityskohtaiset neuvottelutkin aloiteta, kun ei ole tietoa miten yritykset valinnat tekevät.

Aalto ennakoikin syksyn neuvotteluista vaikeita, niin vähän niihin on jäämässä aikaa. Toisaalta Teknologiateollisuus tavoittelee myös valtakunnalliseen tessiin isoja muutoksia.

– Veikkaisin, että ihan helppoja neuvotteluja ei ole tiedossa, Aalto tiivistää.