Pelkästään autoteollisuus on tänä vuonna vähentänyt maassa noin 50 000 työpaikkaa maan tilastoviranomaisten mukaan.

Ala-Saksi on tunnettu Euroopan suurimman autonvalmistajan Volkswagen-ryhmän suurimmasta tehtaasta ja pääkonttorista Wolfsburgissa. Gröger käyttääkin nyt runsaasti aikaa työntekijöiden aseman puolustamiseen autoteollisuudessa niin kabineteissa kuin kentälläkin, mielenosoituksiinkin osallistumalla.

Saksassa puhutaan nyt jatkuvasti, pitäisikö EU:n poistaa uusien polttomoottoriautojen myynnin takaraja vuodelta 2035. Gröger vaatii lopullisen päätöksen polttomoottoreista tekemisestä pikaisesti ja keskustelun lopettamista.

– Jos tilanne ei ole selvä, yritykset eivät tee investointipäätöksiä, koska ne eivät tiedä, investoivatko ne oikeaan teknologiaan. Jos selkeää suuntaa ei ole, kuluttajatkaan eivät tee ostopäätöksiä vaan jäävät odottamaan, Gröger sanoo Demokraatille.

KAKSI kolmesta saksalaisesta haluaa nyt polttomoottorikiellon takarajan pois, kertoo Saksan yleisradioyhtiön ARD:n tuore kysely. Gröger muistuttaa, että tulevaisuus kuuluu silti joka tapauksessa sähköautoille, koska ne ovat polttomoottoriautoja tehokkaampia. Sähkö- ja polttomoottoriautomallien hintaerokin on kutistunut Saksassa vain vuoden aikana suosituimpien mallien osalta lähes 8 000 eurosta reiluun 1 500 euroon.

Sähköautoihin siirtymisen aikataulusta voidaan Grögerin mukaan keskustella tai esimerkiksi hybridien sallimista voidaan ajatella, mutta suunnan pitää olla selvä.

– Viime vuoden lopussa keskustelimme Volkswagenin kanssa siitä, miten varmistetaan, että he voivat investoida noin 170 miljardia euroa viiden vuoden aikana. Se on käsittämätön summa, suurin summa miltään saksalaiselta yritykseltä. Suurin osa tästä liittyy sähköautoihin ja esimerkiksi niissä käytettäviin akkuihin. Jopa niin suuri yritys kuin Volkswagen ei voi investoida samanaikaisesti useaan eri teknologiaan.

Gröger vaatii myös valtion apua sähköautojen hankinnalle. Kyseessä olisi autoteollisuuden tukemisen lisäksi myös yksi keino saada taantumaan ajautunutta kansantaloutta vauhtiin. Edellinen hallitus tukikin jo sähköautojen hankintaa, mutta perustuslain budjettijarrun takia tuki piti leikata pois.

IG Metallin Ala-Saksin aluejohtaja Thorsten Gröger osallistuu autoteollisuuden työntekijöiden mielenosoituksiin.

AUTOTEOLLISUUTTA alihankkijoineen ahdistaa myös energian hinta, joka jarruttaa talouskasvua koko kansantaloudessa. Erityisesti kuluttajat Saksassa maksavat sähköstään reippaasti kovempaa hintaa kuin Suomessa.

Gröger vaatii teollisuuden sähköhinnaksi korkeintaan viittä senttiä kilowattitunnilta päivästä ja vuorokaudenajasta välittämättä pitkäaikaisen hintatuen avulla. Hän kertoo paikallisesta terästehtaasta. joka käyttää paljon sähköä.

– Työntekijät työskentelevät siellä nyt vain silloin, kun sähkö on halpaa. He jäävät kotiin maanantaisin, jolloin sähkö on kallista, mutta joutuvat työskentelemään sunnuntaisin ja öisin, koska silloin sähkö on edullista.

Gröger näkee nyt erityisenä ongelmana sähkönsiirron kasvavat kulut. Sähkön kulutus kasvaa koko Saksassa esimerkiksi datakeskusten ja sähköautojen takia, mutta halpaa tuulivoimaa on lähinnä maan pohjoisella rannikolla ja sähköä syövää teollisuutta on paljon maan eteläpuoliskolla. Uutta sähkönsiirtoa on rakennettava pitkin maata, se maksaa paljon, ja niitä kuluja ollaan siirtämässä sähkölaskuihin.

SAKSASSA ammattiliitot ovat voimakkaasti edustettuina erityisesti suuryritysten päätöksenteossa. Esimerkiksi Volkswagenin hallintoneuvostossa puolet paikoista on työntekijöiden edustajilla ja puolet osakkeenomistajilla. Tämä antaa myös ay-väelle tarkemman tiedon yrityksen tilasta.

Gröger moittii monien yritysten vähäistä varautumista tulevaisuuteen.

– Yritysten hallintoneuvostoissa olevien edustajien mukaan puolet yrityksistä ei ole vielä laatinut kunnollista pitkän ajan suunnitelmaa tulevaisuutta varten. Toisin sanoen, joko yrityksillä ei ole suunnitelmaa, tai sitten työntekijät eivät tiedä siitä. Kumpikaan vaihtoehto ei ole hyvä, sanoo Gröger.