Marokkolainen Abderrahman Bouanane on tunnustanut teot tappoina ja tapon yrityksinä, mutta syyttäjä vaatii hänelle rangaistusta kahdesta terroristisessa tarkoituksessa tehdystä murhasta ja kahdeksasta terroristisessa tarkoituksessa tehdystä murhan yrityksestä.

Bouanane juoksi yhteensä 465 metriä Turun Kauppatorilta Puutorille ja puukotti matkalla kuolettavasti kahta ja haavoitti kuutta ihmistä.

Terrorijärjestöt voivat ajoittain ottaa vastuun myös teoista, joiden suunnitteluun ne eivät ole osallistuneet. Turun tapauksessa yksikään järjestö ei ole ilmoittanut ottavansa teosta vastuuta.

– Jos tunnustus tulee järjestöltä kuukausia myöhemmin, se ei ole enää uskottavaa. Se pitää tulla siinä hetkessä tai sitä ei kannata enää antaa ollenkaan.

Kuulusteluissa Bouanane kertoi, että hänen tarkoituksenaan oli tappaa yksi tai kaksi henkilöä. Oman käsityksensä mukaan hän oli torilla tekemässä terroritekoa, mutta puolustuksen mukaan teot eivät täytä lain tarkoittamaa terroristista tarkoitusta.

Syyttäjän käsityksen mukaan Turun puukkoiskulla on ollut tarkoitus aiheuttaa vakavaa pelkoa. Väestön keskuuteen olisi siis aiheutunut yleisesti perusteltua ja vakavaa pelkoa esimerkiksi siitä, että henki, terveys, vapaus, ruumiillinen koskemattomuus, omaisuus tai kotirauha on uhattuna.

Rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio Helsingin yliopistosta uskoo, että oikeudellinen arviointi keskittyy pääasiassa kahteen näkökulmaan.

Ensimmäinen näistä on se, tulkitseeko oikeus henkirikoksia murhina vai tappoina sekä henkiin jääneiden kohdalla jomman kumman yrityksinä. Toinen koskee sitä, saako oikeus varmuuden tarkoituksesta lietsoa vakavaa pelkoa väestössä.

Tällöin teolla olisi ollut terroristinen motiivi, jolloin tapostakin voidaan tuomita elinkautinen.

– Jälkimmäinen näistä on merkittävämpi, Nuotio sanoo.