Kun muut alat yksi kerrallaan ovat saaneet uudet työehtosopimukset kouraan, jäävät kampaajat nuolemaan näppejään. Hiusalalla ei ole ollut työehtosopimusta (tes) enää noin seitsemään vuoteen.

Kampaajana isossa ketjuliikkeessä työskentelevä joensuulainen Ruusunen arvelee, että tessittömän elämän karuus ymmärretään vasta siinä vaiheessa, kun sopimusta ei enää ole.

– Ne eivät ole mitään itsestäänselvyyksiä, mitä meille työntekijöille on taisteltu 1970-luvulla. Minunkin äitini ja isäni ovat istuneet tehtaassa perse penkissä ja taistelleet. Välillä tuntuu, että ne työehdot on turhaan taisteltu meille, kun kaikki vain kuvittelevat, että ne pysyvät itsekseen, Ruusunen kommentoi Demokraatille SAK:n edustajiston kokouksessa Helsingissä torstaina.

– Meillä on vähän korotettu siitä vuodesta 2018 palkkoja, mutta ei sillä tavalla, että pystyisimme elämään sillä palkalla, Ruusunen kertoo ja toteaa, että tilanne on samanlainen laajemmin kuin hänen työmaallaan.

– Ymmärrän, että yrittäjillä on myös huono tilanne, kun kampaamossa ei käy asiakkaita, koska ihmisillä ei ole varaa käyttää palveluita. Vielä kauheampaa on nähdä työntekijöiden ahdinko, kun toiset joutuvat oikeasti vinguttamaan pikavippejä, Ruusunen kertoo.

RUUSUNEN huomauttaa, että yritykset ovat kyllä nostaneet palveluiden hintoja, mutta palkassa se ei näy. Hän katsoo hieman kademielin S-ryhmän palveluksessa olevien parturi-kampaajien tilannetta. Heihin noudatetaan kaupan alan työehtosopimusta. Palkka on sellainen, että sillä jo eläisi. Paremmin ovat myös muun muassa lisät ja työterveyteen liittyvät asiat.

– Heillä on tessi ja myös sairausajan palkka, kahdeksan viikkoa maksetaan. Meillä se on yhdeksän plus yksi päivää.

Ruusunen muistuttaa, että kampaajan työ on fyysisesti rankkaa. Jaloilla ollaan pitkin päivää ja olkapäihin tulee kremppaa, kun hiuksia leikatessa käsiä kannatellaan. Kun kroppa pettää töissä, sairauslomat voivat venyä pitkiksi.

– Kyseenalaistan sitä, että kun laitat oman kroppasi likoon töissä, niin joudut sitten itse vielä maksamaan sen laskun siitä.

– Tuntuu, että meitä ja meidän ammattitaitoamme ei arvosteta. Ei tähän työhön voi napata ketä tahansa.

Ruusunen toivoo, että alalle saataisiin työehtosopimus, mutta työnantajapuolta se ei tunnu kiinnostavan. Sopimisen hankaluutta lisää, että työnantajat ovat järjestäytyneet kahteen eri liittoon. Osa kuuluu Hiusyrittäjiin ja osa Palvelualojen työnantajat Paltaan.

DEMOKRAATTI kysyi SAK:n edustajiston kokoukseen osallistuneilta heidän alansa ja työpaikkansa kuulumisten lisäksi myös ajatuksia tämän hetken työmarkkinamaailman kuumista puheenaiheista.

Yksi sekä puhujanpöntössä että haastatteluissa esiin noussut asia oli irtisanomissuojan heikentäminen – niin kutsuttu ”potkulaki”. Se huolettaa Ruususen lisäksi myös Karol Kulaa, joka saapui SAK:n kokoukseen Forssasta.

– Kyllä se potkulaki pelottaa ehkä eniten, kun on puhuttu, että alisuoriutumisesta voi saada potkut. Mietin, että miten työmaalla uskaltaa vaatia jotakin ja käyttää ääntänsä, jos pelkona on se, että sinut voidaan helposti laittaa pihalle. Aina siihen jokin (alisuoriutuminen) keksitään, Kula pohtii.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Karol Kula odottaa, että milloin työntekijät pääsevät oikeasti vaatimaan jotakin. Nyt on keskitytty lähinnä puolustuspeliin, hän tuumii.

Kula työskentelee teurastajana HK:n tehtaalla Forssassa ja hänen ammattiliittonsa on Suomen elintarviketyöläisten liitto SEL. Kulan työpaikalle kuuluu hyvää – ihmiset tarvitsevat kuitenkin aina ruokaa, joten työt eivät ole vähentyneet, hän kertoo. Onko liha-ala hiipumassa kasvispainotteisen ruokavalion vallatessa ihmisten ruokapöydät?

– Uudet ravintosuositukset ehkä vähän vaikuttavat, mutta ei mitenkään radikaalisti ainakaan vielä, Kula sanoo.

Tuoreessa muistissa on kevään tiukka tes-vääntö, jonka myötä HK:llakin lakkoiltiin. Porukka lähti lakkoon hyvillä mielin, Forssan elintarviketyöläisten ammattiosaston puheenjohtajana toimiva Karol Kula kertoo.

– Osa jopa odotti sitä lakkoa ja se harmitti, että lakkoja siirrettiin aluksi kahdella viikolla. Porukka oli valmis taistelemaan. Sellaista ei kysytty, miksi me lakkoilemme.

Tes-väännön suurin saavutus on Kulan mielestä se, että työnantajan aikeet työajan pidentämisestä saatiin estettyä. Heikennykset, kuten pitemmät työajat ja kuuden päivän työviikko, uhkasivat erityisesti leipomoalaa.

– Oikeistohallitus poisti myös sen leipureiden niin sanotun yösatasen (100 prosentin yötyölisä). Jos sitä ei olisi laista poistettu, tuskin neuvottelut olisivat olleet noin tiukat. Meillä muut alat olivat valmiita puolustamaan leipureita, koska pelkona on se, että heikennykset valuvat pikkuhiljaa tulevaisuudessa myös muille aloille, Kula kertoo.

Työmarkkinatilanteesta Kula nostaa esiin sen, että tällä hetkellä työntekijäpuoli on lähinnä puolustuskannalla.

– Pelkästään puolustamme työehtoja, mikä johtuu siitä, että järjestäytymisaste tulee koko ajan alas. Mietin, että koska me pääsisimme siihen tilanteeseen, että voimme taas vaatia jotakin. Sen eteen täytyy tehdä töitä, että saamme järjestäytymisasteen nousemaan,.

ENSIMMÄISTÄ kertaa SAK:n edustajiston kokoukseen osallistunut Heidi Westerholm ei tohtinut nousta pitämään puheenvuoroa puhujanpönttöön, mutta Demokraatille hän kertoo terveiset omalta työpaikaltaan.

– Maanantaina saatiin tes valmiiksi 22 neuvottelukerran jälkeen ja siitä tuli olosuhteet huomioon ottaen ihan hyvä, Suomen lentoemäntä- ja stuerttiyhdistys SLSY:n, AKT:n ammattiosasto 208:n puheenjohtaja Heidi Westerholm kertoo.

Palvelualojen työnantajat Palta ja Auto- ja kuljetusalan työntekijäliitto AKT pääsivät maanantaina neuvottelutulokseen Finnairin matkustamohenkilöstön työehdoista. Westerholm ei voi vielä tarkemmin puida syntynyttä ratkaisua, koska se on vielä osapuolten hallintojen käsiteltävänä.

– Toivotaan, että asia saadaan maaliin tämän viikon aikana, hän sanoo.

Toive selvästi kuultiin, sillä AKT tiedotti myöhemmin torstaina, että neuvottelutulos hyväksyttiin.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Heidi Westerholm osallistui ensimmäistä kertaa SAK:n edustajiston kokoukseen. Kokous järjestettiin Helsingin Paasitornissa torstaina.

FINNAIRILLA on ollut hankalaa maailmanpoliittisen tilanteen – sotien – takia. Myös koronakriisi oli kova rasti työntekijöille, mutta tilanne näyttää Westerholmin mukaan jo paremmalta.

– Meillä on nyt täystyöllisyys ja yhtiön johdon mukaan kaksoiskriisi on nyt ohi. Tulevaisuus sitten näyttää, että millaisia mahdollisuuksia on – kasvaako yritys ja millä tavalla. Sitä emme vielä tiedä, Westerholm kiteyttää kuulumiset.

Finnair on ollut otsikoissa, kun lentoja on peruttu niin lentäjien kuin maahuoltinnasta vastaavien työntekijöiden työtaisteluiden vuoksi. Millä tavalla lakot ovat vaikuttaneet lentoemäntien ja stuerttien arkeen?

– Lakot ovat tuoneet arkeen epävarmuutta. Työvuoroja peruuntuu yllättäen ja samalla saattaa jäädä reitille niin sanotusti jumiin – työvuorokausi pidentyykin ja jäät maailmalle pidemmäksi aikaa kuin olisi pitänyt. Osittain se on tarkoittanut myös jonkinlaisia tulomenetyksiä.

Lakot ovat lyöneet laineita myös laajemmalle kuin vain suoraan lentoalan parissa tavalla tai toisella työskenteleviin. Westerholmin omat lemmikit olivat hoidossa lemmikkihoitolassa viime viikonloppuna ja hän sai siinä samalla kuulla yrittäjän tilanteesta.

– Hän sanoi, että hänelle tuli peruutuksia, kun perjantaina oli lakkopäivä, eivätkä ihmiset päässeet matkustamaan.

Westerholm pitää ikävänä sitä, ettei työntekijäpuoli ole saanut lehdistössä riittävästi palstatilaa. Westerholmin mielestä mediassa olisi tärkeää kertoa siitä, miksi lakossa ylipäätään ollaan. Nyt tuntuu siltä, että viesti on ollut ennemmin, että riidan ratkaisu löytyy työntekijöiden, ei työnantajan hihasta.

WESTERHOLM on miettinyt, millä tavoin ay-liikettä voitaisiin tehdä tutuksi. Hän kertoo, että asia nousi esiin keskiviikkona AKT:n valtuuston kokouksessa. Erityisesti pohdittiin, miten nuoria saadaan kannustettua liittymään liittoon.

Puheeksi tuli myös se, miten jo lapsille voitaisiin kertoa liittojen toiminnasta – mitä kouluissa opetetaan ay-liikkeestä. Westerholm nostaa esiin Yrityskylän, joka on kuudes- ja yhdeksäsluokkalaisille suunnattu oppimiskokonaisuus.

– Miten siellä puhutaan ay-liikeestä? Tätä kannattaisi tarkkailla, miten saisimme ammattiyhdistykseen kuulumisen meidän lastemme arvoihin. Osalle se tulee kotoa, osalle ei.

Westerholm tarkoittaa, että olisi tärkeää, että jo lapsilla olisi käsitys ammattiyhdistysliikkeestä ja sen arvoista. Se olisi hyödyksi myös silloin, kun koululaiset menevät ensimmäisiin kesätyöpaikkoihinsa.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Miikka Viitala on Kanta-Hämeen palolaitoksella palomiehenä. Hänellä on myös sairaanhoitaja (AMK) -tutkinto ja hänellä on työkokemusta myös ensihoidosta. Nyt hän on päätoiminen työsuojeluvaltuutettu.

HALLITUKSEN säästötoimet hyvinvointialueille asettavat suuria haasteita niin pelastustoimelle kuin ensihoidolle ja sote-alalle, Kanta-Hämeessä päätoimisena työsuojeluvaltuutettuna toimiva Miikka Viitala kiteyttää työmaansa kuulumiset.

Viitala edustaa työsuojeluvaltuutettuna pelastuslaitoksen pelastajia ja ensihoitajia sekä sote-alalta sairaanhoitohenkilöstöä ja lääkäreitä.

– Haasteita on paljon ja resurssien riittävyys on yksi. Säästötoimet ovat vaikuttaneet suoraan siihen, että sijaisia ei palkata niin paljon kuin on tarvetta, eikä toimia ja virkoja täytetä.

Kunta- ja hyvinvointialalle syntynyttä virka- ja työehtosopimusta Viitala luonnehtii torjuntavoitoksi. Säälliset korotukset saatiin, mutta palkkakuoppia ei kunnolla kurottu eikä monia epäkohtia saatu korjattua, kun tekstikysymykset jäivät olemattomiksi, hän sanoo.

Viitala nostaa esiin ammattiliittonsa Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n tavoitteen, joka sekin jäi saavuttamatta. Sen parissa riittää haastetta tulevaisuudessa.

– Tavoitteena oli pelastajien ja ensihoitajien välisen palkkaeron saaminen hallintaan. Pelastuslaitoksella on ensihoitajia, jotka tekevät SOTE-sopimuksen mukaista työtä. Meillä on myös pelastajia, jotka tekevät HYVTESin liite seiskan mukaista työtä. Osin he tekevät täysin samaa työtä, mutta täysin eri palkalla, Viitala avaa.

– SOTE-tessi on edeltävän kierroksen jälkeen vetänyt semmoisen kaulan palkoissa, että pelastajat ovat jääneet merkittävästi – satoja euroja – takamatkalle tehtäväkohtaisissa palkoissa.

VIITALAN edustamien työntekijöiden työmaalla näkyy konkreettisesti yhteiskunnan pahoinvointi. Erilaiset pahoinvoinnin aiheuttamat lieveilmiöt vaikuttavat työturvallisuuteen.

– Ennalta-arvaamattomasti käyttäytyvät asiakkaat ja potilaat lisääntyvät. Ja keinot niiden asiakkaiden ja potilaiden auttamiseksi vähenevät, kun ei ole resursseja riittävästi. Tämä tulee näkymään valitettavasti meidän kaikkien työssä. Se heijastuu myös yhteiskunnan turvallisuuteen – miten se näkyy katukuvassa ja ilta- ja yöelämässä.

Viitalan mukaan nyt olisi tärkeää saada ihmiset äänestämään, jotta nykyisen oikeistohallituksen tekoja päästään seuraavalla hallituskaudella oikomaan.
Viitala on huolissaan siitä, että muut turvallisuusalan sektorit – Rajavartiolaitos, Poliisi, Puolustusvoimat – ovat saaneet valtiolta hyvin rahoitusta, mutta pelastusala on jäänyt paitsioon.

– Pelastustoimi on unohdettu aika totaalisesti ja säästötoimenpiteet kohdistuvat sinne voimakkaina. Kun ajatellaan sisäistä turvallisuutta tai turvallisuutta yleensä, niin pelastuslaitos ja ensihoito ovat ensimmäisenä paikalla, kun mikä tahansa onnettomuus tapahtuu. Rersurssien turvaaminen on ensisijaisen tärkeää.

Viitalaa mietityttää myös pelastajien ikääntyminen. Eläkeikä on sama kuin muulla väestöllä.

– Tämä asettaa valtavia haasteita. Kun pelastajien keski-ikä nousee, ei toimintakyky ole enää sama. Kyse ei ole mistään ikärasismista, mutta 65-vuotias pelastaja ei pysty samaan kuin 25-vuotias. Millä me saamme tämän ongelman taklattua?

– On saatava joko lisää resursseja alalle niin, että kaikille löytyy kuitenkin töitä ja työtehtäviä tai sitten eläkeikää on laskettava sellaiseen asentoon, että päästään terveenä eläkkeelle, Viitala vastaa omaan pohdintaansa.

Uutiseen täydennetty klo 18.40 tiedolla, että matkustamohenkilökunnan tes-neuvottelutulos hyväksyttiin osapuolten hallinnoissa.