Kieltoa perustellaan sillä, että kieltolistan tuotteille löytyy jo nyt vaihtoehtoisia materiaaleja eikä niitä ole pakko valmistaa muovista. Juomapillit ja kertakäyttöastiat eivät ehkä katoa, vaan niitä täytyy alkaa valmistaa kierrätettävästä materiaalista.

Taistelu muovituotteita vastaan etenee seuraavaksi Euroopan parlamentin ja jäsenmaista koostuvan neuvoston eteen. Valmista yritetään saada ennen ensi vuoden toukokuun EU-vaaleja.

Komission mukaan juuri tähtäimeen otettuja kymmentä kertakäyttöistä muovituotetta löytyy Euroopan rannikoilta ja meristä. Muovituotteet ja kadonneet kalastusvälineet muodostavat 70 prosenttia merten roskasta.

Lisäksi tähtäimenä on, että EU-maat keräävät 90 prosenttia kertakäyttöisistä muovipulloista vuoteen 2025 mennessä esimerkiksi panttijärjestelmän avulla.

Tuottajat saavat kontolleen vastuuta jätteiden käsittelystä ja siivouksesta, mutta niille luvataan myös kannusteita ympäristöystävällisten ratkaisujen kehittämiseen.

Muovisten kalastusvälineiden, joita löytyy luonnosta huomattavan paljon, valmistajat joutuvat kattamaan siivouskustannuksia.

Muovisten ilmapallojen ja terveyssiteiden pakkauksiin on merkittävä ohjeet niiden hävittämisestä ja tieto siitä, että ne voivat kuormittaa luontoa.

Muoviroskan määrää on vähennetty jo aiemmin kieltämällä kauppoja antamasta ilmaisia muovikasseja tai muuten rajoittamalla niiden jakamista. Komissio on esittänyt rajoituksia myös mikromuoveihin, joita on muun muassa kosmetiikassa.

Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra pitää komission esitystä rohkeana ja tervetulleena.

–Vapaaehtoisilla toimenpiteillä ei merten muovikriisiä saada taltutettua tarpeeksi nopeasti. Kuluttajat ovat roskaamisessa pääsyyllisiä, mutta ihmisten käyttäytyminen muuttuu liian hitaasti, kun huomioidaan merten muovikriisin vakavuus, Sitran Hiilineutraali kiertotalous – teeman johtaja Mari Pantsar perustelee.