On kuitenkin eräs asia, joka kaipaisi kaupungin päättäjien erityishuomion – nimittäin vanhustenpalvelut. Ennusteiden mukaan 65 vuotta täyttäneiden määrä tulee nousemaan vuoden 2016 reilusta 104 000 asukkaasta noin 175 000 asukkaaseen vuonna 2050. Ikääntyneiden osuus Helsingin väestöstä tulee nousemaan samalla ajalla noin 17 prosentista 23 prosenttiin.

Tulevaisuudessa lähes joka neljäs helsinkiläinen on yli 65-vuotias. Viimeistään tämän pitäisi herättää jo päätöksentekijätkin kuuntelemaan ikäihmisten näkemyksiä. On selvää, että erilaisten palveluiden tarpeet kasvavat, kun ikäihmisten osuus kasvaa ja mittarissa on yli 60 vuotta. Myös Helsinki on omassa strategiassaan päättänyt kohdentaa rahoitusta erityisesti peruspalveluihin, joissa väestönkasvu lisää menoja.

Tämä strateginen linjaus punnitaan jokaisen talousarvion kohdalla uudelleen.

Helsingin eri kaupunginosia kiertäessä ympäristöt vaihtuvat, mutta kaupunkilaisten viesti pysyy hyvin samanlaisena. Eri-ikäiset helsinkiläiset, nuoret ja vanhat, omaiset ja vanhukset kertovat samasta huolesta: saavatko ikäihmiset arvokkaan ja turvallisen vanhuuden?

Helsingissä päivitetään parhaillaan Stadin ikäohjelmaa, jonka tarkoituksena on laatia suunnitelmat iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseen. Samaan aikaan kaupunki toteuttaa asiakastyytyväisyyskyselyn kotihoidon asiakkaille. Kannustankin kaikkia ikäihmisiä, heidän omaisiaan ja kansalaistoimijoita kertomaan näkemyksensä ja kokemuksensa ikääntyvän väestön palveluista Helsingissä.

Kaupunki, joka ei huolehdi oman vanhusväestönsä hyvinvoinnista ja tarpeista, ei voi kutsua itseään maailman toimivimmaksi kaupungiksi. Toivon, että pormestari Jan Vapaavuori vastaa helsinkiläisten huoleen ja esittää keskiviikkona 10.10. julkaistavassa talousarvioehdotuksessaan merkittäviä lisäpanostuksia ikääntyneiden palveluihin, kuten terveyskeskustyöhön, kotihoitoon ja palveluasumiseen.