Asiaa selvitettiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuksessa.

Sen sijaan harva maahanmuuttaja työllistyy TE-toimiston tai yksityisen työnvälityksen kautta.

Työllistymisen väylinä selvitys tutki myös muun muassa työpaikkaharjoittelua ja opintoihin liittyvää työharjoittelua.

THL:N vieraileva tutkija Manu Jalonen muistuttaa, että työllistyminen on yksi kotoutumisen kannalta merkittävä tekijä.

-  On erittäin olennaista, että yhdenvertaisuus työnhaussa toteutuu ihmisen taustasta riippumatta.

THL:n mukaan on tärkeää kiinnittää huomiota muun muassa maahanmuuttajien osaamisen tunnistamiseen sekä työelämän syrjivien käytäntöjen purkamiseen.

-  Lähtökohdat maahanmuuttajien työllistymiseen ovat hyvät, koska tutkimusten mukaan maahanmuuttaneet ovat korkeasti koulutettuja, kielitaitoisia sekä työkykyisiä ja -haluisia. Tarvitaan laajaa yhteistyötä työelämän asenteiden, työnhakijoiden verkostoitumisen ja palvelujen tarjoamisen parantamiseksi, THL:n suunnittelija Sanna Nykänen toteaa tiedotteessa.

SELVITYKSESTÄ ilmenee, että muualta Afrikasta kuin Pohjois-Afrikasta Suomeen muuttaneet työllistyvät useimmin kysymällä työtä suoraan työnantajilta. Virosta muuttaneet taas työllistyvät hyvin usein tuttavien kautta.

Eroja havaittiin myös maakuntien välillä. Esimerkiksi Kymenlaakson TE-toimiston kautta työllistyminen oli maahanmuuttajilla hyvin harvinaista, kun taas Pohjois-Karjalassa ja Satakunnassa TE-toimiston kautta työllistyttiin useammin.

Suomeen muuttaneet naiset työllistyvät usein jättämällä hakemuksen työpaikkailmoitukseen. Miehet puolestaan työllistyvät kysymällä suoraan työnantajilta esimerkiksi Pohjois-Savossa. Kanta-Hämeessä miehet työllistyvät usein tuttavien kautta.