Se edellyttää järjestön mukaan vahvaa tieteen ja tutkimuksen rahoitusta. Akava painottaa tuoreessa osaamisohjelmassaan koulutustason nostamista, riittävien resurssien varmistamista, jatkuvan oppimisen tärkeyttä sekä koulutusjärjestelmän kansainvälisyyttä.

– Osaaminen on tärkein valttimme kansainvälisessä kilpailussa. Tarvitsemme koulutettuja osaajia sekä tiedettä ja akateemista tutkimusta enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Tavoitteet TKI-toiminnan rahoituksen nostamisesta neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta ja nuorten korkeakoulutusasteen nostamisesta 50 prosenttiin ikäluokasta on otettava tosissaan, Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder korosti puhuessaan Akavan liittokokouksessa.

Hän painotti, että osaaminen, tiede ja uudet keksinnöt voivat ratkaista maailman suuret ongelmat.

Lähes kaikki eduskuntapuolueet ovat sitoutuneet edistämään tavoitetta, että vähintään puolet nuorista ikäluokista suorittaa korkeakoulututkinnon vuonna 2030. Akava pitää tavoitetta yhtenä lähivuosien koulutuspolitiikan keskeisimmistä kysymyksistä.

– Suomen on sitouduttava väestön osaamis- ja koulutustason nostamiseen. Uhkana on, että jäämme jälkeen keskeisistä kilpailijamaista. Päätökset panostuksista on tehtävä nyt, Fjäder totesi.

Akava esittää tuoreessa osaamisohjelmassaan korkeakoulujen aloituspaikkojen lisäämistä erityisesti työvoimapula-aloille. Lisäysten pitää perustua luotettavaan ennakointitietoon työmarkkinoiden tarpeesta. Samalla kun aloituspaikkoja lisätään, pitää panostaa koulutuksen laatuun sekä opetus- ja tutkimushenkilöstön jaksamiseen.

– Aloituspaikkojen lisäämiselle on turvattava riittävä rahoitus. Opiskelijoiden valmistumista on tuettava lisäämällä ohjausta ja tukea opinnoissa. Uusi teknologia ja koronavuoden kokemukset verkko-opetuksesta on otettava tehokkaasti käyttöön osaamistason nostamiseksi, johtava asiantuntija Elina Sojonen sanoo.