Tietoturva-asiantuntija Benjamin Särkkä sanoo STT:lle, että moni asia viittaa siihen, että kyseessä ei ole maailman teknisin tyyppi, eikä tekijä ole pystynyt peittämään ihan kaikkia jälkiään.

Hänen mukaansa tekijän jäljille voi päästä esimerkiksi kiristysviestien avulla.

– Bitcoinit joutuu jossain vaiheessa kuitenkin vaihtaman fyysisen maailman välineeksi, siirtymä on sellainen kohta, missä voi jäädä kiinni, Särkkä sanoo.

Jos uhri ei maksa, kiristäjä uhkaa julkaista arkaluonteisia tietoja.

Särkän mukaan vuodossa on hyvin paljon merkkejä, jotka viittaavat suomalaiseen tekijään.

– Kiristysviestit ovat aivan täydellisellä suomen kielellä kirjoitettu ja tietoja on jaettu sellaisilla foorumeilla, jotka ovat suomenkielisiä ja jotka vaativat suomenkielisen tunnistetiedon, Särkkä sanoo.

Hänen mukaansa tekstit eivät näytä konekäännökseltä. Hänen arvionsa mukaan kyseessä on joko suomalainen tekijä tai sitten tekijä tekee yhteistyötä suomalaisen kanssa.

– Se rajaa potentiaalisia tekijöitä aika paljon, Särkkä sanoo.

Kiinnijäämisen riskiä lisää se, että tapaus on ainutlaatuinen ja on ollut paljon julkisuudessa.

– Jos tekijä puhuu yhtään kenellekään, kuulija tuskin pitää sitä tietoa vain itsellään vaan on äärimmäisen todennäköistä, että se joku tästä kertoo, Särkkä sanoo.

Vapaaehtoisen tekemisessä on riskinsä

Särkkä arvioi, että keskusrikospoliisilla (KRP) on mahdollisuudet selvittää tekijä. Hänen mukaansa KRP:ssä on osaamista ja kyvykkäitä ihmisiä, joilla on valmiudet tapaus selvittää. Kysymys on siitä, onko siihen tarpeeksi resursseja kaiken muun ohella.

Tekijä voi kuitenkin jäädä piiloon, jos tämä on kaikesta huolimatta onnistunut peittämään jälkensä tai jättämään jälkiä hämäykseksi.

– Hämäykset ohjaavat resurssia sinne hämäykseen ja sen myötä tutkinta vaikeutuu ja hidastuu, jolloin sen oleellinen data ja siihen käsiksi pääseminen muuttuvat hankalaksi, Särkkä sanoo.

Julkisuudessa on ollut tietoja siitä, että vapaaehtoiset yrittävät selvittää tekijää. Vaikka tarkoitus on hyvä, siinä piilee Särkän mukaan riski.

– Ne jotka tätä itsenäisesti tutkivat, liikkuvat vähän siinä eettisyyden harmaalla rajalla. Kaikki eivät välttämättä ymmärrä, että omat toiminnot saattavat vaikeuttaa oikean tahon eli tässä tapauksessa KRP:n tutkintaa, Särkkä sanoo.

Särkän mukaan paras tapa auttaa on lähettää linkkitiedot, kuvakaappaukset ja muut suoraan poliisille.

– Ja sitä kautta voidaan saada se data kasaan, nyt ei kannata lähteä hakemaan oman käden oikeustoimintaa tähän ollenkaan, Särkkä sanoo.

Särkkä muistuttaa, että asiaa vapaaehtoisesti selvittävät voivat syyllistyä rikokseen myös itse, vaikka olisivat olleet hyväntahtoisesti liikkeellä.

Särkän mukaan Vastaamolta on iso moka, että tekijä on päässyt potilastietoihin käsiksi.

– Jossain on joku tietoturvakontrolli pettänyt eikä sitä ole huomattu ajoissa. En tiedä, onko kyse huolimattomuudesta, välinpitämättömyydestä vai tietämättömyydestä, Särkkä sanoo.

Hänen mukaansa Vastaamolta pitäisi nyt saada vaikeisiin kysymyksiin vastauksia. Hän toivoisi Vastaamolta myös aktiivisempaa vastuunkantoa uhreja kohtaan.

– Mielestäni Vastaamo olisi voinut esimerkiksi omasta pussistaan maksaa esimerkiksi nämä luottokiellot tai ainakin mahdollisuuden hyvitykseen.

Uhreille hän haluaa painottaa sitä, että nämä hakisivat tarvittaessa apua eivätkä menisi paniikkiin. Hän lisää, että vaikka kiristysviestissä oli henkilöturvatunnus, se ei ole yksilöity viesti, vaan se on lähetetty kaikille, joiden tiedot on saatu.

STT–Viivi Salminen