Palkittu politiikan aikakauslehti
39€/4kk

Työmarkkinat

”Tilanne on järjetön ja kohtuuton” – Teollisuusliitto haluaa uudistaa koko yleissitovuuden määritelmän

Arja Jokiaho

SAK:lainen Teollisuusliitto on julkistanut ensimmäisen osan eduskuntavaalitavoitteistaan.

Marja Luumi

Demokraatti

Yksi suuri huoli on siitä, että perinteisen teollisen työn arvostus on laskenut, yhteiskuntasuhdepäällikkö Timo Nevaranta huomautti, kun liitto esitteli tänään ensimmäistä osaa laajasta ohjelmastaan ensi kevään eduskuntavaaleihin.

– Työvoimapula johtuu osaltaan siitä, että kunnioitus tätä alaa kohtaan on vähentynyt, vaikka teollinen työ ei ole katoamassa mihinkään. Suomalainen teollisuus on kuitenkin avainroolissa, kun hyvinvointia rakennetaan ja tulevaisuuden muutoshaasteita ratkotaan.

Teollisuus haluaa keskustella ainakin suurimpien puolueiden kanssa, millä tavoitteilla ne lähtevät kohti vaaleja. Nevarannan mukaan helmikuussa alkanut sota Ukrainassa – ja nyt laukkaava inflaatio – sotki pahanlaisesti teollisuuden, talouden ja työllisyyden näkymiä.

– Mitään ehdottomia tavoitteita näiltä aihealueilta ei voi lyödä lukkoon. Siksi tulemme etukenossa ulos keskustelualoitteilla, jotka eivät ole riippuvaisia nykytilanteesta kuten työelämän, osaamisen ja työperäisen maahanmuuton kysymyksillä.

Teollisuusliiton valtuusto lyö lukkoon marraskuussa lopulliset tavoitteet.

– Kesällä keskustelemme siis puolueiden kanssa ja syksyllä katsomme, millaista reagointi aloitteisiimme on ollut ja päivitämme ohjelmaamme sen mukaan, mihin suuntaan talouden ja työllisyyden näkymät ovat kirkastuneet.

Teollisuusliitto ei hyväksy minkäänlaista työmarkkinakiristystä.

Työelämän kehittämisessä Teollisuusliitolla on kaksi keskeistä elementtiä: heikomman osapuolen suojeleminen ja pitkäjänteisen sopimisjärjestelmän kehittäminen.

Liitto korostaa, että mallin kehittäminen ei voi eikä saa olla alttiina lyhytaikaiselle poliittisten voimasuhteiden heittelylle.

– Monenlaisesta huutelusta huolimatta me emme halua mallia, jossa punainen hallitus tekee yhdenlaista ja sininen omanlaistaan politiikkaa, Nevaranta huomauttaa.

Moni työelämän pelisääntöjä koskeva hallituksen esitys on yhä pöydällä, mutta etenemässä ehkä syksyn mittaan. Teollisuusliitto haluaa muun muassa alipalkkauksen sanktiointia ja parantaa alustatyöntekijöiden asemaa – heidän, jotka on käytännössä pakotettu yrittäjyyteen. Liitto pettyi hallituksen esityksen sisältöön ja haluaa siihen muutoksia.

Teollisuusliitto haluaa tehdä puolueille selväksi, että se ei hyväksy minkäänlaista työmarkkinakiristystä – vaalikauden 2015-2019 virheitä ei siis pidä toistaa.

– Puolueet eivät voi hoitaa työmarkkinapolitiikkansa siten, että ne sanovat ennen vaaleja ajavansa yhteiskuntasopimusta, vaalien jälkeen pakkolakipakettia ja sen jälkeen pakottavat kilpailukykysopimuksen palkansaajaliikkeen kurkusta alas.

Nevarannan mukaan liitto haluaa selkeitä ja ymmärrettäviä vastauksia, millaista työmarkkinapolitiikkaa puolueet aikoisivat hoitaa hallituksessa.

– Mitkä ovat lainsäädännön raamit esimerkiksi työtaistelutaistelujen osalta? Mikä on kollektiivinen neuvotteluoikeus eli millä tavalla puolueet ja hallitus aikovat kunnioittaa järjestöjen mahdollisuutta sopia keskenään? Mikä on kanta yleissitovuuteen?

Teollisuusliitto ei aio hyväksyä löysää puhetta ”uudistamisesta”, ”joustavoittamisesta” tai ”hyvinvointisopimuksessa”.

”Ei voi olla niin, että työnantaja yksin päättää.”

Metsäteollisuus ry irtaantui taannoin työehtosopimustoiminnasta eikä se tee enää valtakunnallisia sopimuksia. Teollisuusliiton mielestä yleissitovuuden määritelmä kaipaa uudistamista. Muutos on paljastanut puutteita työmarkkinalainsäädännössä.

Nevarannan mukaan sopimustoiminnan murros on pakottanut ennen kaikkea Teollisuusliiton tekemään laajasti yrityskohtaisia sopimuksia mekaanisessa metsäteollisuudessa, jossa on niin kymmenen kuin tuhannen hengen sahoja.

Liitto on solminut sopimukset noin 110 yrityksen kanssa, jotka edustavat jo 93 prosenttia kaikista mekaanisen metsäteollisuuden työntekijöistä. Jäljellä on vielä hyvin pieniä firmoja.

– Koko rundi käytiin läpi jokaisen yrityksen kanssa. Siitä huolimatta, että sopimusten sisältö on samanlainen ja ehtoja on pidettävä edustavina.

Ongelmaksi nousee se, että lainsäädännössä ei ole mallia, jolla vahvistaa yleissitovat ehdot. Teollisuusliitolla on ongelmaan parikin vaihtoehtoa:

– Yrityskohtainen sopimus on voitava katsoa edustavaksi, jos muut yritykset noudattavat sitä liityntäsopimusten kautta. Eli jos on yksi hyvä sopimus, se voidaan viedä muualle.

Toiseksi mahdollisuudeksi nousee katsoa kattavuudeltaan laajin yrityskohtainen sopimus yleissitovaksi.

– Mutta ei voi olla niin, että työnantaja voi yksin päättää, onko meillä yleissitovaa työehtosopimusta vai ei. Tämä on järjetön ja kohtuuton tilanne, Nevaranta toteaa.

Hän muistuttaa, että Teollisuusliitto on hyvin vahvasti järjestäytynyt liitto, joka kykenee neuvottelemaan yrityksiin samansisältöisiä sopimuksia hyvin laajasti.

– Ajatus yleissitovuudesta pitäisi kyetä toteuttamaan jollain tavalla.

”Lakiin pitäisi lisätä luottamusta lisääviä elementtejä.”

Työnantajat ovat huutaneet paikallisen sopimisen perään ja myös sitä saaneet. Nevaranta korostaa, että Teollisuusliiton työehtosopimuksissa paikallinen sopiminen on ollut pitkään hyvin yleistä.

– Pääasialliset syyt sopimisen epäonnistumiselle johtuvat luottamuksen tai osaamisen puutteesta. Ja jos syy on tämä, pitäisi lakiin lisätä luottamusta lisääviä elementtejä eikä lähteä romuttamaan koko lainsäädäntöä ja pakottamaan työmarkkinoita muutokseen, jota nämä eivät halua tai tarvitse.

Ensimmäisenä tulee luottamusmiehen aseman selkeyttäminen ja roolin etusijaisuus, joka pitäisi lukea laissa.

– Joku sanoo, että tämä olisi ay-vallan pönkittämistä, mutta kyse ei ole siitä vaan osaamisesta, jota luottamusmiesjärjestelmästä löytyy, Nevaranta painottaa.

Teollisuusliiton eväitä paikallisen sopimisen sujuvuuden parantamiseksi on myös tulkintaetuoikeuden kääntäminen. Nykyisin lainsäädännössä pallo on työnantajalla erimielisyystilanteessa – toisin kuin Ruotsissa.

– Niin kauan ennen kuin riita on ratkaistu, mennään työnantajan mielen mukaan ja työntekijäpuolen velvollisuus on riitauttaa asia, Nevaranta kertoo.

Teollisuusliiton mielestä olisi järkevää kääntää asia päälaelleen: työpaikan luottamusmies olisi veturi ja työnantajan rooliksi tulisi pohtia, onko erimielisyys syytä riitauttaa.

– Tämä olisi pieni valta-aseman muutos, joka takaisi työntekijöille paremman aseman ja joka lisäisi luottamusta paikalliseen sopimiseen.

Suomalaisten työmarkkinoiden pelisääntöjä pitää noudattaa.

Perinteinen teollinen työ kuormittaa ja rasittaa edelleen tekijöitään, Teollisuusliitto muistuttaa. Eläkeputken poiston vaikutuksia pitää seurata liiton mielestä tarkkaan ja jotain muuta olisi syytä tulla tilalle, jotta työelämässä jaksetaan nykyistä pitempään.

Liitto odottaa, että yli 55-vuotiaiden mahdollisuuksia siirtyä osa-aikatyöhön lisätään.

Harmaan talouden torjunnassa ei Teollisuusliiton mukaan saada tuskin koskaan valmista, mutta toimia on jatkettava. Muun muassa veronumeron käyttö pitäisi laajentaa teollisuuteen, alkutuotantoon ja palvelualoille. Pääurakoitsijoiden ja sopimuskumppanien vastuuta alihankkijoiden laiminlyönneistä on laajennettava tilaajavastuulaissa.

– Suomen on otettava käyttöön taloudellisen työnantajan käsite eli kenen lukuun ihminen tekee aidosti työtä, jotta Suomen veroja ei voi välttää siten, että ulkomaalainen työntekijä työskentelee Suomessa nimellisti ulkomaisen yrityksen nimissä.

Ulkomaista työvoimaa on Teollisuusliiton aloilla tyypillisesti alkutuotannossa kuten maa- ja metsätaloudessa. Teollisuusliitto pitää työperäisessä maahanmuutossa olennaisena lähtökohtana, että suomalaisten työmarkkinoiden pelisääntöjä pitää noudattaa.

– Alipalkkaus, ylipitkät työpäivät, lomien kieltäminen tai taukojen puute ei ole koskaan työntekijän vika vaan aina työnantajan.

Nevarannan mukaan Ukrainan sotaa pakenevien tilanne on hyvin haavoittuva, ja heidän riskinsä joutua hyväksikäytetyksi työmarkkinoilla on kaksinkertaistunut entisestään.

– Suomi ei ole valmis laajaan työperäiseen maahanmuuttoon vaan hyväksikäyttö ja alipalkkaus on ensin kitkettävä.

Erityisesti Teollisuusliitto painottaa tulijoiden perehdytystä siihen, miten työelämä Suomessa toimii ja se on myös työnantajapuolen tehtävä.

Teollisuusliitto muistuttaa eduskuntavaaliavauksessaan myös, että ilmastokriisi ratkaistaan teollisuudessa Raahen ja Imatran terästehtaissa, konepajoissa ja jalostamoissa – ei Helsingin Punavuoren ja Kallion kuppiloissa.

– Jos teollinen osaaminen ja kyky kehittää uutta teknologiaa vihreän siirtymän tarpeisiin menetetään, ilmastojohtajuus jää tyhjäksi puheeksi.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Palkittu politiikan aikakauslehti
39€/4kk

Huomasitko nämä?

Luetuimmat

Uusimmat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

Tf. chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE