Palkittu politiikan aikakauslehti
39€/4kk

Työmarkkinat

”Tilanne on muuttunut muutaman vuoden aikana huonosta yhä huonommaksi” – työryhmä ei päässyt yksimielisyyteen kilpailukielloista

Kilpailukieltosopimusten ja kilpailevan toiminnan kiellon muutostarpeita selvittäneen työryhmän muistio on luovutettu työ- ja elinkeinoministeriölle.

DEMOKRAATTI

Demokraatti

Tavoite oli selvittää lainsäädännön muutostarpeita vastaamaan työelämässä tapahtuneita muutoksia, kansainvälistä kehitystä ja sääntelyn taustalla olevia tavoitteita sekä sen pohjalta tiukentaa kilpailukieltosopimusten käytön edellytyksiä.

Työryhmä ei saavuttanut yksimielisyyttä ja sen muistiossa esitellään eri vaihtoehtoja työelämässä ilmenneiden ongelmien ratkomiseksi. Palkansaajajärjestöt jättivät asiassa yhteisen täydentävän lausuman.

– Työntekijä ei saa työsuhteen aikana harjoittaa sellaista kilpailevaa toimintaa, joka ilmeisesti vahingoittaa hänen työnantajaansa. Kilpailevan toiminnan kieltoa koskeva säännös on vanha ja epäselvä ja se hankaloittaa erityisesti osa-aikatyöntekijän mahdollisuuksia hakea ja vastaanottaa muuta työtä sekä saada lisätoimeentuloa. Myös kilpailukieltosopimusten käyttö on lisääntynyt, ja sopimuksia käytetään jopa täysin ilman perusteita. Nykysäännöksillä ei ole onnistuttu rajaamaan kieltosopimuksen käyttöä aidosti tarpeellisiin tilanteisiin, STTK:n lakimies Inka Douglas toteaa järjestön tiedotteessa.

Hallitusohjelmaan on kirjattu, että kilpailukieltosopimusten ja kilpailevan toiminnan kiellon käyttöä rajataan täsmentämällä lainsäädäntöä ja säätämällä kiellettyjen ehtojen käytöstä tasapainoisesti.

–  Tämä lähtökohta on tärkeä. Kilpailukieltosopimukset vaikeuttavat työpaikan vaihtoa sekä uuden ja lisätyön vastaanottamista. Se puolestaan lisää taloudellista epävarmuutta.

STTK edellyttää, että jatkovalmistelussa säännöksiä muutetaan siten, että kilpailukieltosopimusten ja kilpailevan toiminnan kiellon käyttöä aidosti rajoitetaan.

”On aika tehdä tehokkaita toimenpiteitä.”

Akavan mielestä kilpailukieltosopimukset ovat yleistyneet kestämättömälle tasolle. Akava selvitti kilpailukieltojen yleisyyttä vuonna 2017. Tuolloin peräti 45 prosentissa uusia työsopimuksia oli kilpailukieltoehto.

– Tilanne on muuttunut muutaman vuoden aikana huonosta yhä huonommaksi. Jäseniltämme saaman palautteen mukaan uusissa työsopimuksissa jo useammalla kuin kuudella kymmenestä on kilpailukielto kirjattu työsopimukseen. Tämä on käytännössä muuttanut korkeakoulutettujen työmarkkinat jähmeiksi ja hankaloittanut liikkuvuutta ja rekrytointeja, sanoo yhteiskunta-asioiden päällikkö Vesa Vuorenkoski Akavan tiedotteessa.

Kilpailukieltojen käytön rajoittamista on aiemmin selvittänyt asiantuntijoina varatuomari Jukka Ahtela ja Aalto-yliopiston taloustieteen ryhmä professori Matti Liskin johdolla.

– Asiantuntijat ovat ehdottaneet, että kilpailukieltojen käyttöä rajattaisiin säätämällä työnantajalle lakisääteinen kompensaatiovelvollisuus kilpailukiellon käytöstä. Asiantuntijaselvitysten pohjalta tämä vaikuttaa olevan ainoa toimiva keino. Näin toimitaankin keskeisissä kilpailijamaissamme EU:ssa. Selvitykset on nyt tehty ja on aika tehdä tehokkaita toimenpiteitä. Odotamme, että työministeri Timo Harakka (sd.) asettaa työryhmän laatimaan ehdotukset lakiin perustuvan korvauksen säätämisestä työsopimuslakiin. Lisäksi on lisättävä sanktioita kilpailukieltoehtojen perusteettomasta käytöstä, Vuorenkoski ehdottaa.

SY: ”Ei pidä vaikeuttaa tilanteissa, joissa niiden nykyiset lainmukaiset edellytykset täyttyvät.”

– Kilpailukieltosopimusten tekemistä ei pidä vaikeuttaa tilanteissa, joissa niiden nykyiset lainmukaiset edellytykset täyttyvät. Tämä on ehdottoman tärkeä lähtökohta, sanoo puolestaan Suomen Yrittäjien asiantuntija Albert Mäkelä.

Kilpailukieltosopimuksia voidaan tarvita esimerkiksi silloin, kun työntekijällä on erityistä tietoa yrityksen tuotekehityksestä tai muuta sellaista tietoa ja osaamista, jota kilpailijoilla ei ole yleisesti käytössä.

– Kilpailukieltosopimuksia käytetään kuitenkin myös tilanteissa, joissa sopimukselle ei ole välttämättä lain mukaista erityisen painavaa syytä. Suomen Yrittäjät on mielellään mukana etsimässä ratkaisua, joka varmistaisi sopimusten asiamukaista käyttöä, Mäkelä lisää kuitenkin tiedotteessa.

Työryhmä arvioi myös työsuhteen aikaisen kilpailevan toiminnan sääntelyn ajantasaisuutta. Nykylain mukaan työntekijä ei saa työsuhteen aikana tehdä toiselle sellaista työtä, joka työn luonne ja työntekijän asema huomioon ottaen voisi vahingoittaa työnantajaa.

– Työsuhteen aikaisen kilpailevan toiminnan kiellon sääntely ja oikeuskäytäntö on selkeä ja arkijärkinen. Laki estää suoran kilpailun, mutta ei lisätienestin hankkimista sivutöillä, Mäkelä katsoo.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Palkittu politiikan aikakauslehti
39€/4kk

Huomasitko nämä?

Luetuimmat

Uusimmat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

Tf. chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE