Turva – Hymy

”Tilanne on vakava” – suuren valiokunnan varapuheenjohtaja kyseenalaistaa hallituksen EU-asioiden hoidon perustuslainmukaisuuden

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen
SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppurainen menossa eduskunnan suuren valiokunnan kokoukseen 11. lokakuuta.

Eduskunnassa käydään pian (22.11.) keskustelu ajankohtaisia EU-asioista. Kyseessä on pääministerin ilmoitus. SDP:n kansanedustaja, EU-asioita hoitavan suuren valiokunnan 2. varapuheenjohtaja Tytti Tuppurainen on pettynyt pääministeri Juha Sipilän (kesk.) toimintaan.

Ilmoitus ei mahdollista asian kunnollista käsittelyä.

– Hän (Sipilä) ei ole halunnut osallistaa koko eduskuntaa EU-kantojen muotoiluun, vaan pitäytyy itsepintaisesti ilmoitus-muodossa. Se tarkoittaa sitä, että eduskunta käy eräänlaisen ajankohtaiskeskustelun, mutta se ei johda yhtään mihinkään. Se ei johda parlamentaariseen valmisteluun tai hallituksen luottamuksen mittaamiseen, Tytti Tuppurainen toteaa.

Tuppuraisen mielestä pääministerin ilmoitus EU-asioista ei ole perustuslain mukaan riittävä Suomen kantojen muodostukseen.

– Voi olla, että se jopa rikkoo perustuslakia, koska on yksiselitteistä, että EU:ta koskevissa asioissa eduskunta muodostaa Suomen kannan, Tuppurainen toteaa ja luonnehtii tämän vuoksi tilannetta vakavaksi.

– Hallituksella on toimivaltaa vain siltä osin, kuin eduskunta on toimivallan sille antanut.

Tuppurainen muistuttaa, että hallitus päätti luopua vaalikauden mittaisesta EU-selonteosta. Toisin kuin pääministerin ilmoitus selonteko olisi lähetetty työstöön eduskunnan valiokuntiin ja näin eduskunta olisi osallistutettu EU-linjan muotoiluun. Myös tiedonanto olisi ollut Tuppuraisen mielestä ilmoitusta parempi tapa käsitellä asia.

– Kummallakin tavalla olisi syntynyt perustuslain edellyttämä, selkeä päätös.

Tuppurainen muistuttaa, että EU:ssa on käsillä poikkeuksellisen merkittäviä vaalikauden yli jatkuvia asioita puolustuspolitiikan tiivistämisestä Brexitiin.

Brexitillä esimerkiksi on vaikutuksensa EU:n rahoituskehitykseen ja tätä kautta muun muassa Suomen aluekehitysrahoihin.

– Nyt pitäisi harkita uudestaan, pitäisikö koko eduskunta osallistaa, Tuppurainen vetoaa.

”Puuttuu valtiomiestaito nähdä, miten kansankunnan asioita hoidetaan Euroopasa.”

Tytti Tuppurainen ei anna korkeita arvosanoja siitä, miten Sipilän hallitus on EU-politiikkaa hoitanut. Kiinnostus EU-asioita kohtaan on ollut vähäistä.

– Ilmeisesti tämä on lähtenyt pääministerin penseästi Eurooppa-poliittiisesta linjauksesta ja vähäisestä kiinnostuksesta, joka voi juontaa juurensa heikkoon osaamiseen. Suomen Eurooppa-politiikkaa ei tehdä tällä hetkellä kunnolla oikein missään, hän sanoo.

Tuppurainen arvioi, että pääministeriä kiehtoo tällä hetkellä ennen muuta kotimaan politiikka ja muun muassa maakuntahallinnon rakentaminen.

– Puuttuu valtiomiestaito nähdä, miten kansankunnan asioita hoidetaan Euroopassa. Sanotaan, että Eurooppa on tärkeä, mutta sanojen tueksi ei löydy määrätietoista toimintaa.

EU-komissio keskustelee ensi kuussa euroalueen kehittämisestä. Hallituksen EMU-kanta on markkinakurin lisääminen ja velkojen yhteisvastuuta lisäävien päätösten estäminen.

Tuppurainen luonnehtii hallituksen kantaa vähäeleiseksi ja sopeutuvaksi.

– Siinä ei pyritä muotoilemaan EMU:a uusina ehdotuksina muille jäsenmaille vaan ennakoimaan, mitä on tulossa.

”Emme myöskään tarvitse kokoomuslaista darwinistista euroa.”

Omassa linjauksessaan SDP painottaa EMU:n sosiaalista ulottuvuuden vahvistamista niin, että se tukisi työllisyyttä ja hyvinvointia jäsenmaissa.

– Sosiaalista ulottuvuutta ei voi kehittää ilman, että se kytketään EMU:n kokonaisuuteen. Niitä on syytä tarkastella yhdessä.

SDP:n mukaan EU:ssa on vahvistettava euromaiden talouspolitiikkojen koordinaatiota ja eurooppalaisen ohjausjakson toimintaa. Ohjausjakso on väline euroalueen vakauden ylläpitämiseksi. Kyseessä on vuosittainen prosessi, jolla Euroopan unioni valvoo talouspolitiikkaa.

– Ohjausjaksolla voidaan edistää myös erilaisia sosiaalisia tavoitteita ja kiinnittää nykyistä enemmän huomiota työttömyyteen, koulutustasoon, koulupudokkuutteen sekä naisten ja miesten palkkaeroihin, Tuppurainen tiivistää parannusehdotuksia.

Hänen mukaansa nyt pitäisi oivaltaa, että finanssipolitiikasta huolehdittaessa voidaan samalla huolehtia eurooppalaisesta hyvinvoinnista.

– Kyllä mekin markkinakurin ymmärrämme. Yhteisvaluutta ei saa johtaa siihen, että jotkin maat käyttävät sitä edes tahattomasti hyväkseen. Kuria tarvitaan. Sellaista lupausta ei voi antaa markkinoille, että aina ja kaikissa olosuhteissa joku tulee ja maksaa velat. Toisaalta emme myöskään tarvitse sellaista kokoomuslaista darwinistista euroa, jossa otetaan vain markkinoilta tulevat viestit huomioon. Markkinat tarvitsevat sosiaalisen puolen rinnalleen.

EU:ssa käydään paraikaa keskustelua myös yhteistyön lisäämisestä puolustuspolitiikan saralla. Tuppuraisen mukaan tästä asiasta vallitsee melko pitkälle menevä kansallinen konsensus. Esimerkiksi puolustusvälineiden yhteisiä hankintoja voidaan tehdä EU-maiden kesken.

SDP:ssä on tällä hetkellä käynnissä työryhmätyö, joka linjaa myös puolustusyhteistyötä EU:ssa.

Puheenjohtajuuskausi on jo ovella ja tapahtumat vyöryvät päälle.

Suomen EU-puheenjohtajuuskausi on heinä–joulukuussa 2019, pian eduskunta- ja eurovaalien jälkeen. Samaan syssyyn valitaan uusi komissio.

Suomen kaudelle on luvassa iso poliittinen nivelkohta. Tytti Tuppurainen huomauttaa, että näillä näkymin tuolloin käsitellään muun muassa EU:sta lähtevän Britannian EU-maksuja ja näin ollen Brexitin seurauksia EU:n budjetille.

– Tästäkin pitäisi Suomessa puhua enemmän jo nyt.

Tällä hetkellä on vaikea ennustaa, millainen Brexit-sopimuksesta lopulta tulee ja onnistutaanko yhteisymmärryksen saavuttamisessa EU:n ja Britannian välillä lainkaan.

Tuppurainen muistuttaa, että pahimmillaan Brexit tarkoittaa jopa 30 %:n lovea EU:n budjettiin.

– On todella iso kysymys, miten tämä katetaan ja miten järjestelläään varat uudelleen. Samaan aikaan EU:n sisällä puhutaan uuden puolustusrahaston rakentamisesta ja siitä miten EU-budjettikehyksen sisälle voitaisiin luoda jokin pääluokka euroalueelle.

”Budjetin sisällä Suomen kansallisen linjan tulee olla priorisoida toimia, joilla on todennettua eurooppalaista lisäarvoa kuten tutkimus- ja tuotekehitys. Linjassa sosiaalisen ulottuvuuden kanssa tulee painottaa sosiaalisten standardien nostamista ja sosiaalisten erojen kaventamista”, SDP linjaa tuoreessa visiossaan EU:n ja EMU:n kehittämiseksi.

– Olipa Suomen eduskuntavaalien jälleen vallankahvassa mikä tahansa hallitus, iso kasa EU-asioita on pöydällä välittömästi. Nyt olisi kaikkien etu, että hallitus tulisi ulos poterostaan ja osallistaisi eduskuntaa enemmän EU-asioiden käsittelyyn. Vähintäänkin puheenjohtajuuskauden alkua pitäisi avata myös oppositiopuolueille, jottei vaalien jälkeen käy niin, että ollaan aivan ymmyrkäisinä, miten homma hoidetaan.

”Rinne on täyttänyt arvotyhjiötä.”

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne on puheenvuoroissaan todennut kuluvan vuoden osoittaneen, ettei Yhdysvaltojen presidentistä Donald Trumpista ole vapaan maailman johtajaksi.

Rinteen mielestä Euroopan olisikin nyt tartuttava ruoriiin.

– Olen ollut tyytyväinen puheenjohtaja Antti Rinteen puheenvuoroihin EU:n roolista maailmanlaajuisesti. Hän on täyttänyt maan hallituksen jättämää arvotyhjiötä, Tuppurainen toteaa.

–  EU on myös arvoyhteisö. Nyt kun ympäri maailmaa on kansallismielinen konservatiivinen populismi kukoistukseessaan, EU on se toimija, joka voi tuoda esiin demokratiaa vastoin kasvavaa totalitarismin henkeä sekä oikeusvaltiota vastoin kasvavaa pakkovaltion henkeä.

Tuppurainen painottaa, että kyse on lopulta demokratiasta ja ihmisoikeuksista.

– Niille EU on rakennettu. Tarvitsemme toimintakykyisen EU:n.

Keskustelua aiheesta

Rahoitusalan sovittelussa vielä paljon neuvoteltavaa

Kuva: Thinkstock

Rahoitusalan työriidan sovittelu jatkuu taas tiistaina. Valtakunnansovittelija Minna Helteen mukaan maanantaina edistyttiin sovittelussa, mutta paljon neuvoteltavaa on vielä edessä. Kiistaa on erityisesti viikonlopputyön tekemisen ehdoista, mutta myös palkkaratkaisu ja lukuisat tekstikysymykset ovat Helteen mukaan yhä avoinna.

Rahoitusalalla ei ole tällä hetkellä työnseisausuhkaa. Ammattiliittojen ylityökielto on voimassa.
Palkansaajapuolta edustavat neuvotteluissa Ammattiliitto Pro, Nordean henkilökunnan Nousu ja Ylemmät Toimihenkilöt. Työnantajia edustavat Finanssiala ja Palvelualojen työnantajat. MyösDanske Bankin työehtosopimus on työriidan kohteena.

 

Presidentinvaalien äänestysprosentti kohta 30

Kuva: Lehtikuva

Presidentinvaalien ennakkoäänestyksessä on tänään iltakahdeksaan mennessä annettu yli 234 000 ääntä. Äänestysprosentti on 29,9 ja ääniä on kaikkiaan annettu lähes 1,3 miljoonaa.

Huomenna on viimeinen mahdollisuus äänestää ennakkoon. Varsinainen vaalipäivä on sunnuntaina.
Viime presidentinvaaleissa vastaavaan aikaan äänestysvilkkaus oli 25,8 prosenttia.

Kyllönen leimasi Haataisen Naton ”optiokaveriksi”

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
SDP:n presidenttiehdokas Tuula Haatainen.

Iltalehden suorassa presidenttitentissä vasemmistoliiton ehdokas Merja Kyllönen nimesi SDP:n Tuula Haataisen Naton ”optiokaveriksi”. Hän luki itsensä liittoutumattomuuden kannattajaksi sanoin kuin Paavo Väyrysen ja Laura Huhtasaaren.

Nils Torvalds kannattaa Natoa, mutta Matti Vanhanen, Pekka Haavisto ja Sauli Niinistö kuuluvat Sauli Niinistön ohella optiokavereihin kuten Haatainenkin.

Tuula Haataisen ei annettu vastata, mutta hän on aiemmin ilmoittanut vastustavansa Naton jäsenyyttä, kuten puolueensa SDP:kin.

Keskustelun piti pyöriä istuvan presidentin nato-kannan selventämisen ympärillä, mutta keskustelu kulki kaikkien ehdokkaiden omien kantojen ympärillä.

– Onko sellaisia sopimuksia, jotka eivät ole kansalaisten tiedossa? kysyi Pekka Haavisto.

– Ei ole! huusi Niinistö heti väliin.

Sen jälkeen keskustelu meni jankkaamiseksi heinäkuussa säädetystä laista, jossa päivitettiin Suomen mahdollisuuksia antaa sotilaallista apua ulkovallalle. Laki avunannosta kuuluu Lissabonin sopimukseen, mutta oli aikanaan ”unohtunut” pois. Asia nousi esille Ruotsin viimeisimmän sukellusvenejupakan ansiosta, kun Suomi ei lain puuttumisen takia kyennyt antamaan apua. Laki säädettiin pikavauhtia.

Tähänkään ei sallittu Tuula Haataiselle puheenvuoroa.

EU:n talousintegraatio meni liittovaltiokeskusteluksi

Loppukeskustelu käytiin EU:n talousintegraatiosta, joka tietysti nosti heti esille EU:n liittovaltion. Nyt Haatainenkin sai puheenvuoron. Hän piti vaarallisena jatkuvaa liittovaltiokortilla pelaamista.

– Sillä luodaan pohjaa, ettei mennä eteenpäin millään muullakaan yhteistyön alueella, Haatainen sanoi. Esimerkiksi hän nosti sosiaalisen ulottuvuuden.

Keskustelu päättyi ympäristökysymyksiin.

– Suomessa voidaan tehdä kestävää yhdyskuntarakennetta ja raideliikennettä. Kannatan metsien suojelemista ja nykyinen hakkuiden taso on riittävä sanoi, Haatainen.

Lopuksi pyydettiin kantoja naisten pakolliseen asevelvollisuuteen. Kukaan ei kannattanut.

Haatainen kannatti kansalaispalvelua, jossa naisten vahvuudet voitaisiin ottaa käyttöön.

 

 

Analyysi: Niinistö joutuu toiselle kierrokselle

Kuva: Iltalehti/Accustrore

Analytiikkayhtiö Accuscoren Iltalehdelle tekemä presidentinvaaliennusteen mukaan istuva presidentti, valitsijayhdistyksen ehdokas Sauli Niinistö saa ensimmäisellä kierroksella 49,2 prosenttia äänistä, eikä häntä valittaisi suoraan ensimmäisellä kierroksella presidentiksi. Suomessa ei ole koskaan valittu presidenttiä suoran kansanvaalin ensimmäisellä kierroksella.

Niinistön ohella toiselle kierrokselle pääsystä kisaavat Accuscoren selvityksen mukaan tasaväkisesti vihreiden Pekka Haavisto 13,6 prosentin kannatuksella, sekä valitsijayhdistyksen ehdokas Paavo Väyrynen 13,2 prosentin kannatuksellaan.

Analytiikkayhtiö Accuscore on tehnyt Iltalehdelle useita ennusteita viime vaaleista. Esimerkiksi vuoden 2015 eduskuntavaaleissa Accuscoren ennuste oli tarkin.

Accuscore ei varsinaisesti tee omia kannatuskyselyjään, vaan käyttää muiden tuottamia kyselyaineistoja ja simuloi niistä oman ennusteensa.

Accuscore muistuttaa Iltalehden mukaan kuitenkin, että presidentinvaalien ennustaminen on muita vaaleja hankalampaa. Tämä johtuu muun muassa siitä, että vaihtelut ehdokkaiden kannatuksessa voivat olla suuria gallupeista toiseen.

SDP:n ehdokkaan Tuula Haataisen kannatus oli analyysissä 4,4 prosenttia.

– Tämähän ei perustu haastatteluihin. Tilaísuuksissani on ollut paljon ihmisiä liikkeellä, Haatainen sanoi.

Iltalehden vaalitentti jatkuu klo 20:een saakka. Demokraatti seuraa.

 

 

 

 

 

 

Entä jos Ruotsi hakee Nato-jäsenyyttä? – Antti Rinne kertoo nyt SDP:n kannan kuumaan keskustelunaiheeseen

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne.

Ruotsin maltillisen kokoomuksen eli moderaattien puheenjohtaja Ulf Kristersson on tullut esiin kannalla, jonka mukaan Ruotsi hakee Nato-jäsenyttä kymmenen vuoden kuluessa.

Suomessa Ruotsin toimia seurataan luonnollisesti äärimmäisen tarkkaan. Maat ovat käytännössä lyöneet kättä päälle, että mikäli jompikumpi Nato-ratkaisuissa etenee, tieto kulkee hyvissä ajoin maiden välillä.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on korostanut kokonaisharkintaa, ei mitään automaatiota siinä, että Suomi olisi tavoittelemassa Nato-jäsenyyttä, mikäli Ruotsi näin päättäisi tehdä.

– Kyllä se on se kokonaistilanne, joka sillä hetkellä vallitsee, mikä pitää ottaa huomioon. On aika mahdoton lähteä tässä ennakoimaan kaikkia niitä variaatioita, Niinistö on sanonut MTV:lle.

”Minulle on tullut täysin selvä käsitys, että puolue ei ole muuttamassa kantaansa.”

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne ei ole erityisen hämillään Ruotsin porvariblokin johtajan Kristerssonin Nato-lausunnosta.

– Suomessa kokoomuksella on vähän vastaavanlainen puoluekokouspäätös ja samaa koskee RKP:tä, joten ei se sinällään mikään uudenlainen kanta Pohjoismaissa porvareilla ole. Ruotsin porvarikoalition laaja kanta on ollut tiedossa jo pitkään.

Ruotsissa Natoon hakeutuminen vaatisi kuitenkin laajaa konsensusta. Kristersson onkin uhonnut, että ei mene kauaa, kun myös sosialidemokraatit olisivat muuttamassa kantaansa.

Ruotsin sosialidemokraattien puheenjohtaja, pääministeri Stefan Löfven on vakuuttanut Ruotsin pysyvän liittoutumattomana.

– Olen paljon jutellut Ruotsin pääministerin kanssa sosialidemokraattien kannasta. Minulle on tullut täysin selvä käsitys, että puolue ei ole muuttamassa kantaansa. Minun mielestäni tilanne Ruotsin suhteen ei ole muuttunut, Rinne summaa.

Ruotsin sosialidemokraateilla hyvin vähän sisäistä debattia Nato-jäsenyydestä.

Kun Ruotsin ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja, sosialidemokraattien kansanedustaja Kenneth G Forslund vieraili reilu vuosi sitten Suomessa, hän kertoi Ruotsin demarien Nato-kannoista.

Forslundin mukaan Ruotsin sosialidemokraattisessa puolueessa ei oikeastaan edes käydä sisäistä Nato-debattia.

– Äärimmäisen harvat sosialidemokraattisen puolueen jäsenet puhuvat Naton puolesta ja sen vuoksi meillä on hyvin vähän sisäistä debattia Nato-jäsenyydestä, hän totesi.

Forslund sanoi, että puolueessa, puolueen jäsenissä ja kannattajissa on syvään juurtuneena kanta, ettei Nato-jäsenyyttä haeta.

”Teoreettinen tilanne.”

Entä jos Ruotsi kaikesta huolimatta päättäisi hakea Nato-jäsenyyttä?

Antti Rinne toteaa alkuun, että asiassa on todellakin monta jos-sanaa.

– Minulla on vahva usko siihen, että Ruotsi haluaisi käydä tilanteen etukäteen Suomen kanssa läpi. Jos Ruotsi yllättäen päättäisi, että se hakee jäsenyyttä, jäsenyys ei tulisi voimaan tuosta noin vaan. Se olisi pitkä prosessi. Se muuttaisi Suomen lähiympäristön turvallisuustilannetta niin, että meidän pitäisi miettiä, onko muutos sellainen, että sen takia pitäisi suhtautua toisella tavalla Nato-kysymykseen.

– Minä en osaa sanoa tällä hetkellä, miten se muuttaisi, koska se (Ruotsin Nato-jäsenyyden hakeminen) on niin teoreettinen tilanne. Joka tapauksessa viime kädessä Suomi päättää kaikissa tilanteissa itsenäisesti sotilaallisesta liittoutumattomuudestaan tai liittoutumisestaan. Se on meidän oma ulko- ja tuvallisuuspoliittinen ratkaisu, Rinne painottaa.

”Sitä ei edes nykyään erikseen tarvitse mainita, se on itsestäänselvyys.”

Rinne toteaa ylipäänsä, ettei Nato ole hänelle ideologinen kysymys, vaan arviot suhteesta siihen on tehtävä puhtaasti valtakunnan ja kansalaisten turvallisuuden kannalta.

– Olen sitä mieltä, että Nato-jäsenyys ei lisäisi meidän turvallisuuttamme vaan turvattomuutta. Kun me olemme sotilaallisesti liittoutumattomia, meillä on mahdollisuus huolehtia siitä, ettei aluettamme käytetä ketään vastaan.

– Jos ajattelee puolustuksellista tilaamme puolustusvoimien näkökulmasta, olemme ihan eri mittakaavassa kotimaan puolustuksen suhteen kuin Ruotsi. Emme ole tehneet ratkaisuja, jotka heikentävät omaa puolustustamme. Keskeinen elementtimme on uskottava oma puolustus ja sitä pitää vaalia.

Rinne käy läpi tutut Suomen turvallisuuden kivijalat – sotilaallinen liittoutumattomus, oma uskottava puolustus, yhteistyö Pohjoismaiden kanssa ja EU:ssa sekä Nato-yhteistyö ja syvenevä kumppanuus sen kanssa.

– Suomi kuuluu kaikilla mittareilla mitattuna läntiseen yhteisöön. Sitä ei edes nykyään erikseen tarvitse mainita, se on itsestäänselvyys. Jos toimintaympäristössämme tapahtuisi merkittävä uudelleenjärjestäytyminen, jota Ruotsin Nato-jäsenyys olisi, ulko ja turvallisuuspolitiikan elementit pitäisi päivittää siihen tilanteeseen.

Millainen olisi Venäjän reaktio?

Rinne toteaa, että Suomella ja Ruotsilla on ollut tiivis, pitkä yhteinen ulko- ja turvallisuuspoliittinen historia ja varsinkin viime aikoina on otettu yhteisiä askelia.

– Molemmilla yhteistyöhalukkuus on ollut luonnollinen ja hyvä. Mielellään näkisin, että Suomi ja Ruotsi vahvistavat omalla alueellamme vakautta ja rauhaa pysymällä sotilaallisesti liittoutumattomina. Toiveeni on, että kaikilla ilmansuunnilla kunnioitetaan sitä, että Itämeren ympäristön vakautta ylläpidetään tällä tavalla, Rinne sanoo.

Rinne luonnehtii ulko- ja turvallisuuspolitiikka reaalipolitiikaksi, jossa täytyy olla selkeä oma linja. Linjaa on kuitenkin tarvittaessa kyettävä myös tarkastelemaan sen mukaan, että kaikissa tilanteissa rauha ja ihmisten turvallisuus taataan.

– Suomalaiset yhtä lailla kuin ruotsalaiset tekevät itsenäisesti ratkaisuja, heitä ja meitä ei voi ulkopuolelta ohjailla.

Mikäli Ruotsi hakisi Nato-jäsenyyttä, Rinne arvioisi sen muuttavan maamme poliittista ilmapiiriä. Millainen olisi Venäjän reaktio?

– Kaikissa tilanteissa riippumatta siitä, liityttäisiinkö Natoon yhdessä tai erikseen tai vain toinen maa liittyisi, Venäjä ei pitäisi ratkaisua hyvänä ja varmaan tulisi sen jollakin tavalla näyttämään. Näinhän he ovat aika avoimesti sen julkisestikin sanoneet. Ei siitä mitään positiivista reaktiota voi Venäjältä odottaa.

– Mutta se miten Venäjä reagoisi olisi vain yksi osa kokonaisharkintaa ja arviointia siihen nähden, mikä on Suomessa ja Ruotsissa järkevää ulko- ja turvallisuuspoliittisesta näkökulmasta ja kansalaisten turvallisuuden kannalta. Venäjä ei päätä Suomen puolesta Suomen turvallisuuspoliittisia ratkaisuja.