Politiikka

”Tilanne on vakava” – suuren valiokunnan varapuheenjohtaja kyseenalaistaa hallituksen EU-asioiden hoidon perustuslainmukaisuuden

Lehtikuva / Martti Kainulainen
SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppurainen menossa eduskunnan suuren valiokunnan kokoukseen 11. lokakuuta.
Lehtikuva / Martti Kainulainen
SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppurainen menossa eduskunnan suuren valiokunnan kokoukseen 11. lokakuuta.
Lehtikuva / Martti Kainulainen
SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppurainen menossa eduskunnan suuren valiokunnan kokoukseen 11. lokakuuta.

Eduskunnassa käydään pian (22.11.) keskustelu ajankohtaisia EU-asioista. Kyseessä on pääministerin ilmoitus. SDP:n kansanedustaja, EU-asioita hoitavan suuren valiokunnan 2. varapuheenjohtaja Tytti Tuppurainen on pettynyt pääministeri Juha Sipilän (kesk.) toimintaan.

Ilmoitus ei mahdollista asian kunnollista käsittelyä.

– Hän (Sipilä) ei ole halunnut osallistaa koko eduskuntaa EU-kantojen muotoiluun, vaan pitäytyy itsepintaisesti ilmoitus-muodossa. Se tarkoittaa sitä, että eduskunta käy eräänlaisen ajankohtaiskeskustelun, mutta se ei johda yhtään mihinkään. Se ei johda parlamentaariseen valmisteluun tai hallituksen luottamuksen mittaamiseen, Tytti Tuppurainen toteaa.

Tuppuraisen mielestä pääministerin ilmoitus EU-asioista ei ole perustuslain mukaan riittävä Suomen kantojen muodostukseen.

– Voi olla, että se jopa rikkoo perustuslakia, koska on yksiselitteistä, että EU:ta koskevissa asioissa eduskunta muodostaa Suomen kannan, Tuppurainen toteaa ja luonnehtii tämän vuoksi tilannetta vakavaksi.

– Hallituksella on toimivaltaa vain siltä osin, kuin eduskunta on toimivallan sille antanut.

Tuppurainen muistuttaa, että hallitus päätti luopua vaalikauden mittaisesta EU-selonteosta. Toisin kuin pääministerin ilmoitus selonteko olisi lähetetty työstöön eduskunnan valiokuntiin ja näin eduskunta olisi osallistutettu EU-linjan muotoiluun. Myös tiedonanto olisi ollut Tuppuraisen mielestä ilmoitusta parempi tapa käsitellä asia.

– Kummallakin tavalla olisi syntynyt perustuslain edellyttämä, selkeä päätös.

Tuppurainen muistuttaa, että EU:ssa on käsillä poikkeuksellisen merkittäviä vaalikauden yli jatkuvia asioita puolustuspolitiikan tiivistämisestä Brexitiin.

Brexitillä esimerkiksi on vaikutuksensa EU:n rahoituskehitykseen ja tätä kautta muun muassa Suomen aluekehitysrahoihin.

– Nyt pitäisi harkita uudestaan, pitäisikö koko eduskunta osallistaa, Tuppurainen vetoaa.

”Puuttuu valtiomiestaito nähdä, miten kansankunnan asioita hoidetaan Euroopasa.”

Tytti Tuppurainen ei anna korkeita arvosanoja siitä, miten Sipilän hallitus on EU-politiikkaa hoitanut. Kiinnostus EU-asioita kohtaan on ollut vähäistä.

– Ilmeisesti tämä on lähtenyt pääministerin penseästi Eurooppa-poliittiisesta linjauksesta ja vähäisestä kiinnostuksesta, joka voi juontaa juurensa heikkoon osaamiseen. Suomen Eurooppa-politiikkaa ei tehdä tällä hetkellä kunnolla oikein missään, hän sanoo.

Tuppurainen arvioi, että pääministeriä kiehtoo tällä hetkellä ennen muuta kotimaan politiikka ja muun muassa maakuntahallinnon rakentaminen.

– Puuttuu valtiomiestaito nähdä, miten kansankunnan asioita hoidetaan Euroopassa. Sanotaan, että Eurooppa on tärkeä, mutta sanojen tueksi ei löydy määrätietoista toimintaa.

EU-komissio keskustelee ensi kuussa euroalueen kehittämisestä. Hallituksen EMU-kanta on markkinakurin lisääminen ja velkojen yhteisvastuuta lisäävien päätösten estäminen.

Tuppurainen luonnehtii hallituksen kantaa vähäeleiseksi ja sopeutuvaksi.

– Siinä ei pyritä muotoilemaan EMU:a uusina ehdotuksina muille jäsenmaille vaan ennakoimaan, mitä on tulossa.

”Emme myöskään tarvitse kokoomuslaista darwinistista euroa.”

Omassa linjauksessaan SDP painottaa EMU:n sosiaalista ulottuvuuden vahvistamista niin, että se tukisi työllisyyttä ja hyvinvointia jäsenmaissa.

– Sosiaalista ulottuvuutta ei voi kehittää ilman, että se kytketään EMU:n kokonaisuuteen. Niitä on syytä tarkastella yhdessä.

SDP:n mukaan EU:ssa on vahvistettava euromaiden talouspolitiikkojen koordinaatiota ja eurooppalaisen ohjausjakson toimintaa. Ohjausjakso on väline euroalueen vakauden ylläpitämiseksi. Kyseessä on vuosittainen prosessi, jolla Euroopan unioni valvoo talouspolitiikkaa.

– Ohjausjaksolla voidaan edistää myös erilaisia sosiaalisia tavoitteita ja kiinnittää nykyistä enemmän huomiota työttömyyteen, koulutustasoon, koulupudokkuutteen sekä naisten ja miesten palkkaeroihin, Tuppurainen tiivistää parannusehdotuksia.

Hänen mukaansa nyt pitäisi oivaltaa, että finanssipolitiikasta huolehdittaessa voidaan samalla huolehtia eurooppalaisesta hyvinvoinnista.

– Kyllä mekin markkinakurin ymmärrämme. Yhteisvaluutta ei saa johtaa siihen, että jotkin maat käyttävät sitä edes tahattomasti hyväkseen. Kuria tarvitaan. Sellaista lupausta ei voi antaa markkinoille, että aina ja kaikissa olosuhteissa joku tulee ja maksaa velat. Toisaalta emme myöskään tarvitse sellaista kokoomuslaista darwinistista euroa, jossa otetaan vain markkinoilta tulevat viestit huomioon. Markkinat tarvitsevat sosiaalisen puolen rinnalleen.

EU:ssa käydään paraikaa keskustelua myös yhteistyön lisäämisestä puolustuspolitiikan saralla. Tuppuraisen mukaan tästä asiasta vallitsee melko pitkälle menevä kansallinen konsensus. Esimerkiksi puolustusvälineiden yhteisiä hankintoja voidaan tehdä EU-maiden kesken.

SDP:ssä on tällä hetkellä käynnissä työryhmätyö, joka linjaa myös puolustusyhteistyötä EU:ssa.

Puheenjohtajuuskausi on jo ovella ja tapahtumat vyöryvät päälle.

Suomen EU-puheenjohtajuuskausi on heinä–joulukuussa 2019, pian eduskunta- ja eurovaalien jälkeen. Samaan syssyyn valitaan uusi komissio.

Suomen kaudelle on luvassa iso poliittinen nivelkohta. Tytti Tuppurainen huomauttaa, että näillä näkymin tuolloin käsitellään muun muassa EU:sta lähtevän Britannian EU-maksuja ja näin ollen Brexitin seurauksia EU:n budjetille.

– Tästäkin pitäisi Suomessa puhua enemmän jo nyt.

Tällä hetkellä on vaikea ennustaa, millainen Brexit-sopimuksesta lopulta tulee ja onnistutaanko yhteisymmärryksen saavuttamisessa EU:n ja Britannian välillä lainkaan.

Tuppurainen muistuttaa, että pahimmillaan Brexit tarkoittaa jopa 30 %:n lovea EU:n budjettiin.

– On todella iso kysymys, miten tämä katetaan ja miten järjestelläään varat uudelleen. Samaan aikaan EU:n sisällä puhutaan uuden puolustusrahaston rakentamisesta ja siitä miten EU-budjettikehyksen sisälle voitaisiin luoda jokin pääluokka euroalueelle.

”Budjetin sisällä Suomen kansallisen linjan tulee olla priorisoida toimia, joilla on todennettua eurooppalaista lisäarvoa kuten tutkimus- ja tuotekehitys. Linjassa sosiaalisen ulottuvuuden kanssa tulee painottaa sosiaalisten standardien nostamista ja sosiaalisten erojen kaventamista”, SDP linjaa tuoreessa visiossaan EU:n ja EMU:n kehittämiseksi.

– Olipa Suomen eduskuntavaalien jälleen vallankahvassa mikä tahansa hallitus, iso kasa EU-asioita on pöydällä välittömästi. Nyt olisi kaikkien etu, että hallitus tulisi ulos poterostaan ja osallistaisi eduskuntaa enemmän EU-asioiden käsittelyyn. Vähintäänkin puheenjohtajuuskauden alkua pitäisi avata myös oppositiopuolueille, jottei vaalien jälkeen käy niin, että ollaan aivan ymmyrkäisinä, miten homma hoidetaan.

”Rinne on täyttänyt arvotyhjiötä.”

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne on puheenvuoroissaan todennut kuluvan vuoden osoittaneen, ettei Yhdysvaltojen presidentistä Donald Trumpista ole vapaan maailman johtajaksi.

Rinteen mielestä Euroopan olisikin nyt tartuttava ruoriiin.

– Olen ollut tyytyväinen puheenjohtaja Antti Rinteen puheenvuoroihin EU:n roolista maailmanlaajuisesti. Hän on täyttänyt maan hallituksen jättämää arvotyhjiötä, Tuppurainen toteaa.

–  EU on myös arvoyhteisö. Nyt kun ympäri maailmaa on kansallismielinen konservatiivinen populismi kukoistukseessaan, EU on se toimija, joka voi tuoda esiin demokratiaa vastoin kasvavaa totalitarismin henkeä sekä oikeusvaltiota vastoin kasvavaa pakkovaltion henkeä.

Tuppurainen painottaa, että kyse on lopulta demokratiasta ja ihmisoikeuksista.

– Niille EU on rakennettu. Tarvitsemme toimintakykyisen EU:n.

Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat