Suomessa kuluttajahinnat laskivat lokakuussa verrattuna vuodentakaiseen, kertoo Tilastokeskus. Inflaation vuosimuutos oli lokakuussa -0,2 prosenttia. Vielä syyskuussa hinnat nousivat 0,5 prosentin vuosivauhtia.

Inflaatiota hillitsivät lokakuussa eniten asuntolainojen keskikorkojen ja kulutusluottojen korkojen lasku sekä sähkön halpeneminen. Nousupainetta hintoihin tuli taas eniten yleisten sairaalamaksujen, hoitovastikkeiden ja kaukolämmön hintojen noususta.

Myös niin sanotulla pohjainflaatiolla laskettuna kuluttajahinnat laskivat lokakuussa -0,2 prosenttia. Pohjainflaatiossa ei oteta huomioon elintarvikkeiden ja energian hintoja, jotka heittelevät lyhyellä aikavälillä enemmän kuin muiden hyödykkeiden hinnat.

Vaikka hinnat siis kääntyivät nyt verrattain lyhyellä aikavälillä laskuun, pidemmän aikavälin tarkastelu piirtää tilanteesta toisenlaisen kuvan.

Suomen inflaatio saavutti kuluvan vuosikymmenen toistaiseksi korkeimman lukemansa vuoden 2022 joulukuussa. Tuolloin hinnat nousivat runsaan yhdeksän prosentin vuositahtia. Tilastokeskuksen yliaktuaari Kristiina Nieminen toteaa, että keskimääräiset kuluttajahinnat eivät ole juuri tämän jälkeen laskeneet.

Hän sanoo, että asia käy selvimmin ilmi yksittäisissä tuoteryhmissä.

-  Kahvin hinta on pysynyt koko kuluvan vuoden edellisvuosia korkeammalla. Heinäkuussa hinnat olivat jopa 40 prosenttia korkeammat edellisvuoteen verrattuna, Nieminen kertoo Tilastokeskuksen tiedotteessa.

Kahvin hinta myös heittelee nykyään aiempaa enemmän kuukaudesta toiseen. Lokakuussa kahvin hinta oli noin viidenneksen korkeampi kuin vuotta aiemmin.

MYÖS VIRVOITUSJUOMIEN hinnat ovat olleet pidemmällä ajanjaksolla vahvassa nousussa. Vielä viime vuoteen verrattuna nousu on ollut maltilliset 2,8 prosenttia. Sen sijaan vuoden 2022 joulukuusta virvoitusjuomien hinnat ovat kivunneet 15 prosenttia.

Mehujen hinnat ovat nousseet vieläkin huimempaa tahtia. Hedelmä-, marja- ja vihannesmehujen hinnat ovat nyt vajaat 30 prosenttia korkeammalla kuin joulukuussa 2022.

Nieminen arvelee, että taustalla voi olla sokerin hinnan nousu. Sokeri maksaa edelleen 15 prosenttia enemmän kuin vuoden 2022 joulukuussa.

Hän nostaa esiin myös postipalveluiden hintakehityksen, joka on sekin ollut nousujohteinen.

Kirjeiden määrä on yli puolittunut 15 vuodessa, mutta samalla kirjeiden lähettäminen on entistä kalliimpaa. Tuntuvasta kysynnän vähenemisestä huolimatta kirjemaksu on kasvanut lähes 30 prosenttia kolmessa vuodessa.

Siinä missä kirjepostia ei enää lähetetä entiseen malliin, on pakettien lähettämisen määrä kaksinkertaistunut sitten vuoden 2010.

Nieminen kertoo, että uusista toimijoista ja hintakilpailusta huolimatta pakettimaksu on noussut kolmessa vuodessa lähes 10 prosenttia.