Pääministeri Antti Rinteen (sd.) hallitus kiertää kesän aikana eri puolilla maata keskustelemassa hallitusohjelmasta.

Työministeri Harakka nosti keskustelutilaisuudessa yleisön kanssa esiin 55–64-vuotiaiden työllisyysasteen ison eron Ruotsin hyväksi Suomeen verrattuna.

Se, miten hallitus voisi Suomessa parantaa tämän ikäluokan työllisyyttä ei Harakan mukaan ratkea yhdellä ainoalla menettelyllä.

Harakan mukaan ikäjohtaminen on Suomessa vain harvoissa firmoissa ymmärretty sellaisena voimavarana kuin se on. Parhaissa yrityksissä on Harakan mukaan saatu vähennettyä esimerkiksi sairauspoissaoloja huomattavasti sillä, että on kiinnitetty huomiota työkyvyn ylläpitoon.

– Se tuottaa enemmän hyötyä sille firmalle riihikuivaa rahaa kuin mikä se liiketoiminnan tulos on. Se on äärimmäisen taloudellisesti merkittävä juttu.

Hyvänä esimerkkinä Harakka mainitsi Lassila § Tikanojan.

Harakan mukaan seuraavan budjetin työkykyohjelman satsauksilla pyritään edistämään myös ikääntyneiden, kokeneiden ja osaavien työntekijöiden jaksavuutta työpaikoilla.

– Samaan aikaan (pitää) myöskin työnantajille levittää sitä käsitystä, että on aivan turha tulla itkemään työvoimapulaa, jos syrjitään ikäsyrjinnän merkeissä osaavia työntekijöitä. Tähän törmää aivan liian usein. Tähän on pystyttävä puuttumaan monin keinoin.

Työkykyohjelmaan sisältyy muun muassa työkyvyn tukemista, valmennusta ja yksilöllisten ratkaisujen hakemista työllisyyteen.

Kun Harakka heinäkuussa ennakoi Rinteen hallituksen työllisyyspolitiikkaa, hän tiivisti asiat viiteen sanaan: työvoimapalveluiden kehittäminen, osatyökykyiset, palkkatuen laajennus, kuntien vastuu ja osaajien tarjonta.

Rinteen hallitus aikoo poistaa viime hallituskaudella tehdyn aktiivimallin leikkurin.

Pääministeri Rinne vahvisti maanantaina Ylelle myös, että hallitus aikoo säilyttää työttömyysturvan niin sanottujen karenssipäivien eli omavastuuajan määrän viidessä päivässä.

Tämä osa aktiivimallista siis säilyy eikä päiviä nosteta takaisin seitsemään. Timo Harakka huomauttaa, että tämä asia ei ole hänen ministerivastuullaan vaan sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekosen (vas.).

– Jos pääministeri on sitä mieltä, että tällä mennään niin sitten tällä mennään, tänään lomaltaan palannut Harakka toteaa Demokraatin haastattelussa kirjastotilaisuuden jälkeen viitaten omavastuuaikaan.

Aktiivimallin purkamisesta hallitusohjelmakirjauksessa lukee, että “puretaan aktiivimallin leikkurit ja velvoitteet, kun työllisyysvaikutuksiltaan vastaavista toimenpiteistä on päätetty”.

Tällä hetkellä ei kuitenkaan vielä ole tarkkaa tietoa siitä, millaisia työllisyysvaikutuksia aktiivimallilla on ollut jos on ollut. Näitä vaikutuksia selvittävät Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT ja Jyväskylän yliopisto. Selvityksen on määrä valmistua lokakuun lopussa, mutta Demokraatin tietojen mukaan selvitys saattaa viivästyä tästäkin, koska VATT tarvitsee analyysiin Eläketurvakeskuksen tietoja, joita ei ole vielä edes saatu.

Timo Harakka toteaa Demokraatille, että aktiivimallin työllisyysvaikutusten odottamisesta ja siitä, missä vaiheessa ne on selvitetty on ”onnistuttu saamaan suuri pilkunviilaamisen aihe”.

– Kysymys on siitä, että siltä osin kun voidaan osoittaa, että joitain positiviisia työllisyysvaikutuksia on, ne korvataan muilla toimilla, joita on jo putkessa. Siltä osin tässä ei ole mitään syytä ollut jäädä toimimaan sillä tavalla, että odotetaan ensin jotakin tuloksia. Meillä on varmuus siitä, että meillä on korvaavat toimenpiteet, oli tulos mikä hyvänsä.

– Erittäin tärkeää on huomioida tutkittu tieto ja parhaat arviot kaikesta toiminnan vaikutuksesta samaan aikaan ymmärtäen, että varsinkin esimerkiksi työllisyyden osalta arviot ovat monella tapaa hyvin karkeita olettamuksia, Harakka sanoo.

Käytännössä hallitus tekee Harakan mukaan toimia rinnakkain, eli selvittää työllisyysvaikutuksia ja pohtii uusia keinoja työllistämiseen.