Suunnitteluun oli mahdollisuus hakea EU-rahaa helmikuun lopulle asti eli hallitus ehtii lähettää hakemukset aikataulussa.

– Kaupungit ovat jo alustavat päätökset siitä tehneet, mikä kunkin rahoitusosuus on ja päässeet siitä keskenään yhteisymmärrykseen, liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka kertoi torstaina Demokraatille eduskunnassa.

Harakka kommentoi asiaa tänään laajemmin eduskunnassa.

Harakka sanoo, että hankeyhtiö päättää siitä, kumpaa linjausta mennään Helsingistä Tampereelle. Tutkimukset ja suunnittelu kestänevät vuoden tai puolitoista. Hämeen kunnissa on ollut huolta, millainen linjaus tulee, ja Harakka sanoo, että kaikissa tapauksissa valtioneuvosto tekee päätöksen lopullisista linjauksista.

Hämeenlinnasta on arvosteltu, että ei ole maankäytöllisesti mahdollista linjata tätä kuin vanhan pääradan kautta.

– Hankeyhtiö tätä suunnittelee ja ilmiselvästi tässä on nyt kaksi vaihtoehtoa, Harakka vastaa arvosteluun.

Harakka tähdentää myös, että EU-tuet ehditään hyvin hakea täytenä kaikille niille hankkeille, jotka EU-tukea voivat saada. Hän ei yhdy kritiikkiin, että enemmänkin olisi ollut saatavissa, jos liikkeellä olisi oltu aiemmin.

– Vaikea kuvitella, että kun syyskuussa on tehty talouspoliittisen ministerineuvoston päätös, että sen nopeammin oltaisiin voitu toimia kuin että nyt on saatu 20 kuntaa yhteistuumin tähän historiallisen yhteiseen päätökseen. Koskaan aikaisemmin näin laajasti näin merkittävää yhteistä liikennehanketta valtion ja kuntien välillä ei ole tehty. Joten on aivan selvää, että haemme EU:sta ne rahat, mitä saatavissa on. Sitten tietenkin kun itse rakentamiseen päästään, puhutaan sitten aivan erikokoisista summista. Puhutaan sitten jo kymmenistä, sadoista miljoonista ja miljardeista.

Harakan mukaan on selvää, että kun on kaksikymmentä kuntaa on neuvotteluissa, joilla on myös ollut valtuus keskenään päättää oman kustannus- ja vastuunjakonsa suhteista, asiat eivät tapahdu käden käänteessä, mutta ministeri sanoo, että kunnat ovat käyneet neuvotteluja myös valtion suuntaan hyvässä yhteistyössä ja rakentavasti.

– Haluan esittää lämpimän kiitoksen kaikille kunnille, jotka ovat tässä mukana.

Itäradan osalta Harakka viittaa talouspoliittisen ministerivaliokunnan päätökseeen syksyllä, jolloin linjattiin, että kaksi hanketta, jotka ovat pisimmällä etenevät suunnitteluun ja vastaavasti itäradasta tehdään selvitys, joka valmistuu kevään mittaan.

Siihenkin on joka tapauksessa vielä aikaa, kun tunnin juna tai uusi Suomi-rata ovat käytössä.

– Kyllä se taitaa muutaman vuoden tässä viedä, kun rakentaminen pääsee alkuun. Se on Marinin kakkoshallituksen asioita.

Yksityisten yhtiöiden osalta Harakka kommentoi tilannetta perjantaina näin.

– Suunnittelussa on tehdyn päätöksen mukaisesti mukana valtio ja kunnat. Suomi-radan osalta mukana on myöskin lentokenttäyhtiö Finavia. Se mitä tulee näihin varsinaisiin rakennusyhtiöihin, niissä on suunnitteluvaiheen ajan aikaa pohtia, millä tavalla nämä rahoitukset sitten järjestyvät.

– Kyllä on täysin mahdollista, että päädytään sellaiseen malliin, että varsinaisessa rakennusvaiheessa on myöskin tavalla tai toisella yksityistä rahaa mukana.

Turun tunnin junan peruspalikat ovat jo kunnossa.

– Kyllä perusasiat Turun suunnan osalta ovat selvillä. Linjaus pääpiirteissään on valmis. Se mikä monia asiaan vihkiytymättömiä yllättää on se, että siitä huolimatta tähän suunnitteluun ja varsinaiseen viimeistelyyn menee yllättävän paljon aikaa.

Siitä, kuinka paljon EU:lta voidaan saada tukea varsinaiseen rakentamiseen, ei ole vielä tietoa.

– En ole tällaisia laskelmia itse tehnyt. Tässä vaiheessa kun puhutaan huomattavasti maltillisemmista summista suunnitelmien osalta, ollaan tilanteessa jossa olen katsonut, että reilu 40 miljoonaa voi olla se summa, joka EU:lta on parhaimmillaan saatavilla näihin kahteen ratahankkeeseen.

Kuntia piti hieman hoputtaa, kun takaraja EU-rahoitushaulle alkoi lähestyä.

– Kyllähän piti valmistua siitä, että neuvottelu tapahtuu tiettyyn aikarajaan mennessä. Se aikaraja alkoi olla jo tässä vaiheessa.

Kysymykseen siitä, voiko kuntien mukanaolon ehdollisuus vaikuttaa siihen, kuinka iso EU:n myöntämä summa suunnitteluyhtiöille on, Harakka sanoo ei.

– Ei, ei se vaikuta siihen. Ja tässä ei käytännössä ole mitään epävarmuutta. Tehdään hakemukset niin hyvällä tietopohjalla kuin mahdollista. Mehän teemme myöskin hakemuksia sellaisista hankkeista, joista vielä ei ole valtion ja kuntien välillä neuvoteltu tarkkoja rahoitusosuuksiakaan, esimerkiksi jotka liittyvät tuleviin MAL-neuvotteluihin. Nämäkin asiat sitten tarkentuvat tässä viikkojen varrella.

Harakka sanoo, että suunnitteluyhtiö ei sinänsä sido kuntia olemaan mukana itse rakentamisessa.

– Niistä tehdään sitten aivan erilliset päätökset, ministeri huomauttaa.