Hallituksen eilen päättyneen kehysriihen työllisyyspäätökset tähtäävät 40 000–44 500 lisätyölliseen. Haatainen esitteli tänään kolme keskeistä keinoa, joilla työllisyyttä kohennetaan.

Työministeri kertoi käyneensä tällä viikolla Kemissä Stora Enson Veitsiluodon tehtaalla, jota uhkaa sulkeminen. Yt-neuvottelut ovat alkaneet ja työministerin mukaan henkilöstö on luonnollisesti shokissa. Hän huomautti, että koronapandemian aikana on kuultu vastaavanlaisia uutisia irtisanomisista.

– Työministerinä pidän keskeisenä, että luomme nyt edellytykset ja välineet siirtyä entistä sujuvammin työstä työhön. Hallitus siis satsaa osaamiseen ja koulutukseen. Tämä on välttämätöntä, että pystymme luomaan irtisanotulle tai pitkään lomautettuna olleelle näkymää uuden työn löytämiseksi. Osaaminen on myös avain kasvuun ja tuottavuuteen.

– Oppositio on vaatinut kovia toimia kuten työttömyysturvan leikkaamista ja haukkuu hallituksen työllisyystoimia tempputyöllistämiseksi. Itse näen tämän asian täysin päinvastoin.

Työministerin mukaan työllistymisen esteet liittyvät usein uudenlaisen osaamisen puutteisiin.

– Samaa viestiä kuulen myös yrityksistä. Yritysten tarvitsemasta osaamisesta on puutetta myös koronakriisin keskellä. Pitää muistaa, että talous ja työllisyys kulkevat käsi kädessä. Odotettavissa on nopea kasvun kausi, nyt on huolehdittava siitä, että pysymme kasvussa mukana, ja meillä on myös osaavaa ja kykenevää työvoimaa tarjolla.

Hallituksen kehysriihen työllisyyspäätöksistä osa on uusia, ja osa on sellaisia, joista hallituksella on ollut valmistelu käynnissä jo pitemmän aikaa.

Työministerin tontilta tärkeimmiksi työllisyyttä edistäviksi päätöksiksi Haatainen nostaa osatyökykyisten työllistymistä tukevan Välittäjä Oy:n perustamisen sekä TE-palvelujen siirron kunnille yhdessä kannustinmallin kanssa. Kolmantena on työperäisen maahanmuuton edistäminen.

Valtio-omisteinen Välittäjä Oy tarjoaisi työtä ja tukea osatyökykyisille, joilla työllistyminen avoimilla työmarkkinoilla on vaikeaa tai epätodennäköistä. Sen kautta on arvioitu saatavan tuhat lisätyöllistä.

Haataisen mielestä osatyökykyisten työllistymisen helpottaminen on nähtävä myös kysymyksenä sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta.

– On ihmisoikeus- ja tasa-arvokysymys, että tunnistamme ihmiset, jotka ovat jääneet tavallaan näkymättömiin. Tämä on yhteistä vastuunottoa kanssaihmisistä. Olennaista on, että Välittäjään ohjautuvat ne, jotka muuten jäisivät työmarkkinoiden ulkopuolelle.

Mallia on otettu Ruotsista, mutta sapluunaa ei kopioida suoraan Suomeen. Haatainen toivoo, että yritykset näkevät Välittäjä Oy:n potentiaalisena yhteistyökumppanina, eivät uhkana. Hän kertoo saaneensa jo yrityksiltä viestiä, että niillä on halua osallistua yhteiskuntavastuun ottamiseen tällä tavalla.

Haataisen mukaan Välittäjä Oy:lle tulee kehysriihestä 10 miljoonaa euroa ja lisäksi rahoitusta haetaan kestävän kasvun ohjelmasta. Yhden kohderyhmään kuuluvan kustannukset ovat noin 25 000 euroa.

– Kustannukset alenevat sitä mukaa, kun Välittäjä Oy ryhtyy myymään osatyökykyisen työtä ulospäin.

Hallitus päätti puoliväliriihessä jatkaa valmistelua TE-palvelujen siirtämiseksi kunnille pysyvästi vuoden 2024 aikana. Uudistuksella lasketaan saavutettavan 7 000–10 000 lisätyöllistä.

Haatainen pitää tätä rakenneuudistusta hyvin keskeisenä. Hän painotti, että muutoksessa ei ole kyse siitä, etteivätkö TE-toimistot olisi tehneet hyvää työtä.

– Tarkoitus on luoda kannustimet, joilla kannustetaan kuntia ottamaan tehokkaimpia keinoja työllistämiseen. Kunnalla on jo nykyään tehtäviä, jotka tukevat työllisyyttä, kuten koulutus- ja elinkeinopalvelut. TE-palvelujen siirto vahvistaisi sitä, että kaikki pelittää yhteen.

Hän uskoo, että muutoksella kunnilla syntyy myös erilainen motivaatio muokata ammatilllista koulutusta vastaamaan paremmin alueen tarpeisiin. Lisäksi palvelut tulevat lähemmäksi asiakasta, joten työllistyminen voi nopeutua. Haatainen huomauttaa, että tehokkaat työllistymisen keinot näkyisivät nopeammin myös kunnan taloudessa.

Siirron yhteydessä kunnille luodaan kannustava rahoitusmalli, joka on valmistelussa. Haataisen mukaan kunnan rahoitusvastuu työttömästä alkaisi nykyistä aikaisemmassa vaiheessa.

Suomi on asettanut ensimmäistä kertaa tavoitteet työperäiselle maahanmuutolle. Vuoteen 2030 mennessä tavoitellaan 50 000:n hengen lisäystä. Kehysriihen päätöksillä työperäinen maahanmuutto toisi tuhat lisätyöllistä.

– Ennusteiden mukaan ilman maahanmuuttoa työvoima Suomessa laskee hälyttävästi. 2000-luvulla maahanmuutto on vastannut 60 prosenttia työllisten määrän kasvusta, Haatainen painotti.

Työ- ja koulutusperusteiselle maahanmuutolle laaditaan syksyn budjettiriiheen mennessä tiekartta, jossa määritellään visio, tarkennetut tavoitteet ja toimenpiteet työvoiman ja opiskelijoiden maahanmuuton pitkäjänteiseksi edistämiseksi. Myös onnistunut kotoutuminen tukee työllisyyttä.

– Suomen houkuttelevuutta pitää lisätä ja yritysten kynnystä madaltaa kansainvälisten osaajien palkkaamiseen. Tavoitteena on, että 75 prosenttia Suomessa tutkinnon suorittavista työllistyisi suomalaisille työmarkkinoille. Se olisi kaikkien etu, Haatainen korosti.

Keinona on muun muassa sujuvoittaa lupaprosesseja. Haatainen painotti, että työperäistä maahanmuuttoa ei voi kehittää kestävästi, jos samalla ei huolehdita siitä, että muualta tulevat eivät joudu täällä hyväksikäytetyiksi.

Työ- ja elinkeinoministeriön toimien lisäksi työllisyyden kehittymistä tuetaan laajalla kokonaisuudella. Siihen kuuluvat muun muassa työkykyohjelman laajentaminen, työkyvyttömyyseläkkeiden ja sairauspoissaolojen ennaltaehkäisy sekä kotona lapsia hoitavien vanhempien työllisyyden edistäminen.

Lisäksi hallitus on päättänyt vahvistaa jatkuvan oppimisen uudistuksen toimenpiteitä osana Suomen kestävän kasvun ohjelmaa.