Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Politiikka

TKI-rahoituksesta eduskuntaryhmien sopu, elinkeinoelämältä saatava 2 euroa valtion 1 euroa kohti – tästä suunnitelmassa on kyse

LEHTIKUVA / RONI REKOMAA
SDP:n varapuheenjohtaja, kansanedustaja Matias Mäkynen veti TKI-työryhmää, joka päätyi työssään yksimieliseen ehdotukseen.

Kaikki eduskuntaryhmät sitoutuvat tavoitteeseen nostaa tutkimus- ja kehittämismenot neljään prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoteen 2030 mennessä.

Johannes Ijäs

Demokraatti

Näin kertoi tiedotustilaisuudessa kansanedustaja Matias Mäkynen (sd.). Hän on TKI-rahoituksen (Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta) suunnitelmaa valmistelleen parlamentaarisen työryhmän puheenjohtaja.

Käytännössä neljän prosentin tavoite edellyttää julkisten TKI-menojen kasvattamista 1,33 prosenttiin BKT:stä olettaen, että julkinen sektori kattaa kolmasosan ja yksityinen sektori kaksi kolmasosaa panostuksista.

Työryhmä lähtee siitä, että asiaa koskeva rahoituslaki tulisi voimaan jo vuoden 2023 alusta.

Julkista rahaa pitäisi lyödä siis likoon jo vuonna 2023 noin 190-200 miljoonaa euroa. Yksityinen sektori tulisi mukaan tuplasti isommalla panoksella eli noin 400 miljoonan euron summalla.

– Tämä on se kokoluokka, jolla vuositasolla lisätään rahoitusta.

Kansanedustaja Saara Hyrkkö jatkoi, ettei työryhmän toimeksiantoon kuulunut ottaa kantaa siihen, mistä rahat otetaan.

Lisää aiheesta

– Se on jokaisen hallituksen asia ratkaista.

Hyrkkö toimi työryhmässä vihreän eduskuntaryhmän edustajana

– Jokainen hallitus toteuttaa omaa T&K-politiikkaansa rahoituslain ja suunnitelman puitteissa, sanoi myös Matias Mäkynen.

Työryhmältä ei linjausta valtion keinoihin

Tällä hetkellä TKI-rahoitus putoaisi vuonna 2023. Saara Hyrkön mukaan parlamentaarinen työryhmä otti vahvan kannan siihen, että tähän on löydettävä korjaus, jottei rahoituksen lähtötaso sukella liian alas.

Mäkynen summasi, että käytännössä valtion puolella vaihtoehdot hoitaa vuosittaista TKI-rahoituksen nostoa on tehdä se velalla, verotuksen nostamisella, valtion tulojen kasvattamisella, kehyksen sisäisillä siirroilla tai valtion omaisuuden myynnillä.

Työryhmä ei kuitenkaan keinoihin ottanut kantaa.

Työryhmä esittää myös pysyvän ja nykyistä laaja-alaisemman tutkimus- ja kehittämistoiminnan verokannustimen käyttöönottoa. Kannustimen on kansainvälisessä vertailussa arvioitu kannustavan erityisesti pk-yrityksiä tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisäämiseen.

– Tarkoituksena on, että tätä lähdetään nyt pikaisesti valmistelemaan.

Tällä hetkellä Suomessa on käytössä T&K-yhteistyökannustin, jossa yritykset voivat vähentää korkeakoulujen kanssa tehdystä yhteistyöstä koituvia kustannuksia.

– Jatkossa olisi ajatus, että tämä laajenee myös yritysten omaan toimintaan, Mäkynen sanoi.

Mäkysen mukaan myös esimerkiksi suora tuki osaavan työvoiman saatavuuteen on tärkeä keino lisätä yritysten TKI-toiminnan tukemista.

– Entisestään lisätään yhteistyötä korkeakoulujen ja yritysten välillä, huolehditaan siitä että osaavaa työvoimaa on saatavilla sekä kehitetään TKI-tukijärjestelmää, Mäkynen tiivisti.

Uskomme tietysti, että elinkeinoelämä täyttää lupauksensa”

Yksityisen sektorin mukaan lähteminen rahoitukseen toivotulla summalla ei liene itsestäänselvyys.

– Vipuvaikutus on erittäin tärkeä saada aikaan ja sen mukaan jatkotyötäkin tehdään, että se olisi mahdollisimman suuri, Mäkynen totesi.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja ja parlamentaarisen TKI-työryhmän jäsen Kai Mykkänen painotti, että koko rahoituslain lähtökohta on se, että yritykset laittavat pottiin kaksi euroa valtion yhtä euroa kohden.

– Vain tällä tavalla voidaan päästä lopputulokseen.

Mykkäsen mukaan on erittäin tärkeää, että Suomen elinkeinoelämä osoittaa lisäpanokseen sitoumuksensa, joka siltä parlamentaarisen työryhmän työn aikana on kuultu.

– Sen osana on tietysti on keskeistä, että huolehditaan toimintaympäristöstä niin verotuksen kuin erityisesti osaajien houkuttelun osalta.

– Uskomme tietysti, että elinkeinoelämä täyttää lupauksensa, josta tässä prosessin aikana on puhuttu – että he ovat valmiita sitoutumaan Suomeen miljardiluokan lisäinvestointeihin tuotekehitykseen, jos valtio tekee oman osansa.

Vasemmistoliitto nikotteli verokannustinta

Vasemmistoliiton kansanedustajan ja TKI-työryhmän jäsen Pia Lohikoski totesi, että työryhmässä kaikki eivät olleet kaikista asioista aivan yhtä innoissaan. Hän luonnehti lopputulosta kompromissiksi.

Käytännössä verokannustin ei ollut vasemmistoliiton ykkösprioriteetti. Puolue kuitenkin nieli sen, koska työryhmässä saavutettiin historiallinen parlamentaarinen yksimielisyys siitä, että valtion on käytettävä rahaa osaamisen ja tutkimuksen vahvistamiseen.

Saara Hyrkkö on optimistinen yksityisen sektorin mukaansaamisesta talkoisiin. Elinkeinoelämän viesti sitoutumisesta on ollut Hyrkönkin mukaan vahva.

TKI-verokannustimille on Hyrkön mukaan paikkansa suorien tukien rinnalla.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE