Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Kotimaa

Todellinen vastakkainasettelu Simojoella – vaelluslohi vastaan turve

Turvetuotanto uhkaa Simojoen lohikantoja.

Pohjois-Suomen aluehallintovirasto (AVI) on myöntänyt luvan uudelle yli 100 hehtaarin turvetuotantoalueelle Simojoen valuma-alueella. WWF ja Suomen luonnonsuojeluliitto ovat valittaneet päätöksestä Vaasan hallinto-oikeuteen. Ympäristöjärjestöt katsovat, että uusi turvetuotantoalue heikentäisi suojellun Simojoen tilaa ja vaikuttaisi Simojoen uhanalaisten vaelluskalakantojen elvyttämiseen. Simojoki on ainoa Suomen rajojen sisäpuolella virtaava joki, jossa on säilynyt alkuperäinen lohikanta.

Sankapalonsuon turvetuotantoalue sijaitsee Ranuan kunnassa Simojoen keskiosan tuntumassa, lähellä Natura 2000 -verkostoon kuuluvaa Simojoen pääuomaa.

– Simojoki on yksi harvoista suomalaisista jokivesistöistä, jotka ovat säilyneet vesivoimarakentamiselta. Lohen lisäksi vesistössä tavataan myös uhanalaista taimenta ja vaellussiikaa. On käsittämätöntä, että yksi maamme arvokkaimmista vaelluskalavesistöistä halutaan vaarantaa lisäämällä kaloille haitallista kuormitusta. Nousukalan elinolosuhteita ei tule heikentää, Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piirin puheenjohtaja Seppo Aikio sanoo.

Simojoen lohikanta on kärsinyt jokiuoman perkauksesta, valuma-alueelta tulevasta kuormituksesta ja liiallisesta kalastuksesta. Simojoen pääuomaan on viime vuosina tehty mittavia kunnostustoimia, ja merikalastuksen säätelyä on tiukennettu. Toimenpiteiden ansiosta Simojokeen palaavien lohien määrä on viisinkertaistunut viimeisen viiden vuoden aikana. Kasvaneesta kutukannasta huolimatta Simojoella lohen poikastiheyksissä on ollut huomattavaa vuosittaista vaihtelua, ja joen vaelluspoikastuotanto on päässyt vasta vajaaseen puoleen arvioidusta potentiaalista.

– Useat tutkimukset osoittavat yksiselitteisesti, että ojituksesta ja turvetuotannosta aiheutuva kuormitus heikentää lohikalojen lisääntymismenestystä. Valuma-alueen runsaat metsäojitukset ja turvetuotanto lisäävät Simojoen kiintoaine- ja ravinnekuormitusta sekä voimistavat joen virtaaman vaihteluita. Tämän seurauksena lohikalojen lisääntymismenestys kärsii. Uuden turvetuotantoalueen aiheuttama lisäkuormitus ei ole missään tapauksessa hyväksyttävää, WWF:n suojeluasiantuntija Matti Ovaska sanoo.

– Lisäksi tulee huomioida, että ilmaston lämpenemisen seurauksena sateiden on ennustettu kasvavan ja lumipeitteisen ajan lyhenevän. Tämä lisää edelleen valuma-alueelta tulevaa kuormitusta kalojen lisääntymisalueille. Simojoella lohi-, taimen- ja vaellussiikakantojen elvyttäminen vaatii jo nykyisellään entistä tehokkaampia menetelmiä, joilla kiintoainekuormitusta ja suuria virtaamien vaihteluita voidaan ehkäistä, Ovaska sanoo.

Vaelluskalojen elvyttäminen tuottaa taloudellista hyötyä

Viime vuosina Suomessa on säädetty kalatiestrategia, lohi- ja meritaimenstrategia sekä uusi kalastuslaki, joiden tärkeimmiksi tavoitteiksi on asetettu uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen. Vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen on myös pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelman kärkihanke.

Simojoen vaelluskalakantojen elvyttäminen vaikuttaa suoraan ammattikalastuksen ja kalastusmatkailun toimintaedellytyksiin. Ympäristöjärjestöt katsovat, että uusi turvetuotantoalue vaikuttaisi merkittävästi näiden elinkeinojen harjoittamiseen ja kasvumahdollisuuksiin.

– Lohen ammattikalastuksen kalastuskiintiöt ovat suoraan riippuvaisia siitä, miten hyvin lohien lisääntyminen onnistuu. Ammattikalastuksen lisäksi Simojoella on valtavasti potentiaalia kasvaa merkittäväksi kalastusmatkailukohteeksi. Tästä hyvänä esimerkkinä on Tornionjoki, jossa kalastusmatkailun arvo on jo lähes kuusi miljoonaa euroa vuodessa, Suomen luonnonsuojeluliiton vaelluskala-asiantuntija Henrik Kettunen sanoo.

Vaasan hallinto-oikeudelle osoitetussa valituksessa ympäristöjärjestöt vaativat, että Sankapalonsuon turvetuotantoalueen lupapäätös on kumottava ympäristönsuojelu-, vesienhoito- ja luonnonsuojelulain vastaisena.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE