Neljä vuotta työskennellyt komissio kuuli satoja saamelaisia ja selvitti heidän kokemaansa historiallista ja nykyistä syrjintää.

- Tapa, jolla saamelaisten oikeudet on Nato-jäsenyyden ja DCA-sopimuksen yhteydessä ohitettu, on poikkeuksellinen, ja sellaisena prosessi on merkittävästi heikentänyt saamelaisten ja valtion välistä luottamusta, raportissa sanotaan muiden huomioiden muassa.

Saamelaisia ei komission mukaan esimerkiksi tiedotettu tai pidetty ajan tasalla jäsenyys- ja sopimusneuvottelujen edetessä eikä saamelaiskäräjiltä erikseen pyydetty aiheesta lausuntoja.

- Muutos on huolestuttava, sillä näillä päätöksillä ja uusilla maankäyttötavoilla on todennäköisesti laajoja ja kauaskantoisia vaikutuksia saamelaisten perinteisiin elinkeinoihin, kulttuuriin ja yhteiskuntaan, raportissa sanotaan.

Totuus- ja sovintokomissio aloitti työnsä vuonna 2021. Sen jäseninä oli sekä saamelaisia että suomalaisia. Puheenjohtajana toimi työelämäprofessori, oikeustieteen tohtori Hannele Pokka.

Komissio julkaisi laajan raportin tekemistään kuulemisista ja tekee useita esityksiä saamelaisten aseman parantamiseksi, ja militarisaatio on vain yksi raportin teemoista. Esitykset koskevat muun muassa valtionhallintoa, saamelaisten elinympäristöä, perinteisiä elinkeinoja, kulttuuriperintöä ja kieliä.

Yksi komission merkittävä esitys on, että Suomen valtion tulee tunnistaa ja tunnustaa, että Suomi on rakennettu kahden kansan, saamelaisten ja suomalaisten, maalle.

KOMISSIO myös pitää välttämättömänä, että valtio tunnustaa ja kantaa vastuun historiallisista vääryyksistä saamelaisia kohtaan. Tällaista on ollut esimerkiksi asuntolakoulujen sulauttamispolitiikka, jossa lapset erotettiin perheistään, heidän omien kieltensä käyttämistä rajoitettiin ja koulussa opetettiin vain valtakulttuurin kielellä ja arvojen pohjalta.

- Tämän seurauksena monet lapset menettivät yhteyden omaan kieleensä ja identiteettiinsä, ja vaikutukset näkyvät edelleen saamelaisyhteisöissä kielten uhanalaisuutena ja kulttuurisina menetyksinä. Nämä suomalaistamisen traumat ovat kulkeneet mukana saamelaissukupolvilta toiselle, raportissa sanotaan.

Komissio esittää useita keinoja, joilla vahvistettaisiin muun muassa saamelaisten oikeutta omaan kieleen ja kulttuuriin. Komission mielestä saamelaislapsille ja -nuorille pitää taata oikeus saamen kielen oppimiseen kouluissa koko maassa.

Lisäksi komissio esittää, että saamen kieltä osaavien pitää saada opetusta saamen kielellä myös kotiseutualueen ulkopuolella. Komissio lisäisi myös saamelaisia koskevan tiedon opetusta kouluissa ja opettajien koulutuksessa.

Komission mielestä saamelaisten pitää myös saada omakielisiä ja kulttuurinmukaisia sosiaali- ja terveyspalveluita koko maassa.

ELINYMPÄRISTÖN ja perinteisten elinkeinojen saralla komissio esittää muun muassa, että saamelaisten poronhoidosta pitäisi säätää omalla lailla ja saamelaisten kotiseutualueen jäljellä olevat valtion vanhat metsät pitäisi suojella hakkuilta.

Saamelaista kulttuuria komissio vahvistaisi esimerkiksi sillä, että Pohjoismaiden suurimman saamelaismuseon Siidan voimavaroja korotettaisiin. Museon täytyy voida hoitaa tehtävänsä, jotka laajenevat jatkuvasti muun muassa esinepalautusten myötä.

Komissio lisäksi vaatii, että valtiovalta torjuu kaikin toimin saamelaisiin kohdistuvaa rasismia ja lisätä tietoa ja ymmärrystä alkuperäiskansa saamelaisista kaikessa hallinnossa, viranomaistoiminnassa ja koulutuksessa.

Anni Keski-Heikkilä/STT