Uusi koe otettiin käyttöön tällä viikolla. Se on pidempi kuin aiemmat, ja vastaajien tulee saada oikein 12 kysymystä 20:stä. Aiemmin läpäisyyn vaadittiin kuusi oikein kymmenestä.

Mahdollisten kysymysten joukosta on myös poistettu helppoja kysymyksiä ja kysymysten asettelua on monimutkaistettu niin, että vastaaja voi helposti mennä vipuun, jos ei pohdi kysymystä tarkoin.

Uudistettu testi voi olla erityisen vaikea niille, joiden englannin kielen taito ei ole välttämättä riittävän hyvä.

Vaikeutetun kokeen pelätään lisäävän viivästyksiä jo entuudestaan ruuhkautuneeseen prosessiin.

Uusi testi ammentaa Politicon mukaan yhteensä 128 mahdollisesta kysymyksestä, siinä missä aiemmin kysymyspatterissa oli tarjontaa 100 kysymyksen verran. Kysymyksiin on onnistuttu uudessa kokeessa lisäämään myös viitteitä konservatiivisista näkemyksistä.

New York Timesin mukaan esimerkiksi kysyttäessä syytä, miksi Yhdysvallat liittyi Vietnamin sotaan, on hyväksyttyjä vaihtoehtoja vain yksi: kommunismin leviämisen pysäyttäminen.

Kokeessa ei sen sijaan oteta huomioon sodasta aiheutuneita kuolemia tai sotaa ja erityisesti Yhdysvaltain osallisuutta vastustaneita mielenosoituksia.

Kokeessa on myös kysymys, joka liittyy perustuslain kymmenenteen lisäykseen, jonka perusteella osavaltiot saavat kaikki ne valtaoikeudet, joita ei ole erikseen annettu liittovaltiolle. Lisäys on suosittu liittovaltion auktoriteettia kyseenalaistavien konservatiivien keskuudessa.

Lisäksi kokeessa kysytään muun muassa sitä, ketä yhdysvaltalaissenaattorit edustavat. Aiemmin oikea vastaus on ollut “kaikkia osavaltion ihmisiä”. Uudessa kokeessa hyväksytty muotoilu on muutettu koskemaan osavaltiossa olevia kansalaisia.

Politicon mukaan edellä mainittu senaattorikysymys on yksi uusista kysymyksistä, jotka heijastelevat Trumpin hallinnon kantaa väestönlaskentakysymyksessä, jota alettiin käsitellä maan korkeimmassa oikeudessa alkuviikosta.

Trump on pyrkinyt jättämään paperittomat siirtolaiset huomiotta väestönlaskennassa.

Yhdysvalloissa suoritetaan perustuslain edellyttämä väestönlaskenta kymmenen vuoden välein. Vuoden 2020 väestönlaskennan tuloksia odotetaan lähiaikoina. Väestönlaskenta ratkaisee esimerkiksi edustajainhuoneen paikkojen ja presidentinvaalien valitsijoiden jakautumisen eri osavaltioiden kesken.

Yhdysvaltain perustuslaki sanoo, että edustajainhuoneen paikkajako perustuu “henkilöiden kokonaismäärään kussakin osavaltiossa.” Trumpin hallinto sen sijaan on sitä mieltä, että perustuslaki tarkoittaa “kokonaismäärällä” osavaltion asukkaita, ja että presidentillä on oikeus linjata ketkä kaikki kuuluvat tähän joukkoon.

Korkein oikeus aloitti asian käsittelemisen maanantaina. Uutistoimisto AP:n mukaan tuomarit vaikuttivat maanantaina suhtautuvan skeptisesti siihen, että Trump pystyisi rajaamaan maassa laittomasti asuvat väestönlaskennan ulkopuolelle.

Kansalaisuuden saamisessa apua tarjoavan järjestön Immigrant Legal Resource Centerin johtaja Eric Cohen kertoi New York Timesille, ettei testin muuttamiseen ollut mitään syytä, joka perustuisi lakiin tai sääntelyyn.

– He päättivät omillaan, että heidän täytyy muuttaa sitä poliittisista syistä, hän sanoi.

Siirtolaiset ovat olleet Trumpin hallinnon hampaissa aiemminkin. Trump muun muassa lupaili jo vuoden 2016 vaalikampanjassaan suitsevansa laitonta maahanmuuttoa rakentamalla Yhdysvaltain ja Meksikon väliselle rajalle muurin, jonka Meksiko maksaisi.