Valtiovarainministeriön (VM) kansliapäällikkö Juha Majanen arvioi viikonloppuna STT:lle, että tuhansien virkamiesten irtisanomiset ovat ensi vuonna mahdollisia osana julkisen hallinnon säästökuuria.

Hänen mukaansa Petteri Orpon (kok.) hallituksen asettamat säästötavoitteet ovat niin suuret, että irtisanomisiin voidaan joutua turvautumaan ministeriöissä ja virastoissa. Majanen totesi, että pitää säästää pelkästään ensi vuonna 200 miljoonaa euroa. Hallitusohjelmassa jo päätetyn 250 miljoonan euron lisäksi valtionhallintoon kohdistettiin kehysriihessä noin 150 miljoonan euron lisäleikkaukset.

Pelkästään akavalaisen Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestön Jukon jäsenistä noin 40 000 on virkamiehiä.

– Mutta kuinka suurta vähennystarvetta ennakoidaan, se varmaan yllätti kaikki, hän arvioi Demokraatille.

LÖFGREN pitää erikoisena sen mielikuvan lietsomista keskustelussa siitä, että julkisella sektorilla kuten virastoissa tehtävä työ olisi jotenkin ”huokoista”.

– Totuus on, että jo nyt virastoissa tehdään työtä valtavan paineen alla, tiukalla tahdilla. Virkamiehet joutuvat entistä kovemmalle, koska tehtävät lisääntyvät koko ajan.

Akavan puheenjohtaja muistuttaa, että virkamiehet joutuvat valmistelemaan päätöksiä virkavastuulla ottaen huomioon muun muassa Suomen perustuslain ja kansainväliset sopimukset ja se työ on hyvin kuluttavaa.

– Ajatus siitä, että väkeä vähentämällä pystyttäisiin hoitamaan sama määrä julkishallinnon lakisääteisiä tehtäviä ja velvoitteita ilman tason laskua on täysin mahdotonta. Leikkauksissa pitäisi ottaa tämä huomioon.

Ammattiliitoissa on ehditty muistuttaa, että kansalaisille ja yrityksille virkamiesten vähentyminen voisi näkyä erilaisten tarkastusten, luvitusten ja esimerkiksi rahoituspäätösten saamisen hidastumisena – mikä on aivan muuta mitä on tavoiteltu.

Mistä mahdolliset irtisanottavat saavat työtä, on toinen iso kysymys. Löfgren muistuttaa, että työllisyyden näkymät etenkin korkeakoulutetuilla näyttävät jo nyt huolestuttavilta.

AKAVA esitteli tiistaina talouden ja työllisyyden tilannekuvaa ja arvioi myös kehysriihen päätöksiä. Pääekonomisti Pasi Sorjosen mukaan valoa kaivattaisiin, mutta tunnelmat ovat yhä apeat.

Yksi syy synkkyyteen on työttömyyden nousun kiihtyminen viime kesästä. Työttömiä on nyt noin 250 000 ja korona-ajan huippuun, noin 285 000 työttömään on vielä matkaa – paitsi korkeakoulutetuilla. Korkeakoulutettuja oli työttömänä pahimpaan korona-aikaan noin 50 000 ja määrä lähenee nyt 45 000:ttä.

– Työttömyys on noussut jo puolitoista vuotta ja koronahuippu häämöttää jo kahden kuukauden päässä. Tämä mittari ennakoi yleensä laajempaa työttömyyden nousua, Sorjonen muistuttaa.

Palkansaajilla ei ole odotettavissa myöskään suurta kulutusjuhlaa kehysriihen päätösten myötä.

Akavan työmarkkinaekonomistin Eugen Koevin mukaan ostovoima kasvaa 1,2 prosenttia noin 7 500 euron kuukausiansioihin saakka. 8 000 euron palkkatasolla ja sen jälkeen ostovoima putoaa 0,8 prosenttiin. Ilman kehysriihen päätöksiä esimerkiksi arvonlisäveron korotuksineen ostovoima olisi kasvanut 1,9 prosenttia kaikissa tuloluokissa, Koev laskee.

PUHEENJOHTAJA Löfgren näkee kehysriihen lopputulemassa positiivistakin: julkista taloutta vahvistetaan, leikkauksia ei tehty perusopetukseen, korkeakouluihin tai tki-investointeihin ja työeläkejärjestelmän uudistamisneuvottelujen osapuolille taattiin työrauha.

Valtionhallintoon kaavailtujen henkilöstöleikkausten lisäksi Akavan mielestä negatiivista on muun muassa se, että yritysten ei tarvitse edelleenkään osallistua sopeutustalkoisiin ja työn tekemisen verotusta kiristettiin.

– Kaikissa tuloluokissa työn tekemisen, uralla etenemisen ja lisätyön ottamisen pitää olla kannustavaa. Me emme halua kajota ansiotuloverotukseen, koska me edustamme myös heitä, joiden palkkataso on keskimääräistä korkeampi. Me haluamme, että myös heillä työnteko on kannustavaa, Löfgren perustelee.

Akava olisi myös toivonut, että aikuiskoulutustuen sijalle olisi luotu todellinen korvaava etuusmuoto. Myös yritystukijärjestelmän remontti olisi saanut olla kehysriihen agendalla, mutta se jäi tekemättä.

Osaavan työvoiman saatavuus ja työvoiman ja työpaikkojen parempi kohtaaminen ovat keinoja, joilla Suomi pärjää, Löfgren linjaa. Osaamistason nosto, ammatillinen liikkuvuus, opiskelu- ja työperäinen maahanmuutto sekä työssä jaksamista ja työkykyä tukevat toimet ovat Akavan työkalupakissa.

– Vaaran merkkejä on ilmassa. Meidän jäsenliittojemme tilaisuuksista on kuulunut tietoja, että muista kulttuureista tulleet ihmiset ovat alkaneet varautua siihen, etteivät jää enää Suomeen vaan hakevat työtä muualta.