Eduskunnan tiedotteen mukaan työryhmä kuuli alustuksia turvallisuustilanteesta ja eduskunnan toimista turvallisuuden ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi.

Työryhmä käsitteli muun muassa kuluneen syksyn kahta lehtereillä tapahtunutta mielenilmaisua.

“Jatkossa lehterivieraiden kaikki kantamukset jätetään sisäänkäynnin yhteydessä oleviin lokeroihin ja kaikesta eduskunnan yleisölehterillä tapahtuneesta häiriökäyttäytymisestä tehdään tutkintapyyntö poliisille”, tiedotteessa kerrottiin.

Turvallisuustyöryhmän puheenjohtaja varapuhemies Paula Risikko (kok.) painottaa Demokraatille, että jo aikoinaan on päätetty, että lehterillä ei häiriökäyttäytymistä suvaita.

KUN Risikolta kysyy, voiko lehterillä osoittaa millään tavalla mieltä, hän toteaa, että nimenomaan häiriökäyttäytymisestä tehdään tutkintapyyntö poliisille.

Voiko (lehterillä) olla mielenosoitus, jota ei tulkita häiriökäyttäytymiseksi?

– Lehtereillä ei ole tarkoitus mieltä osoittaa.

Eduskunnan yleisölehterille on pohdittu myös suojapleksien laittamista.

Risikko sanoo, että tällä hetkellä niitä ei ole tulossa.

– Sitä on nyt arvioitu. Meillä on kirjattuna asia sillä tavalla, että ne eivät ole täysin poissuljettu.

Turvallisuusryhmässä nousi esille, että pleksit vaikeuttaisivat kuuluvuutta yleisölehtereille.

– Halutaan säilyttää kuitenkin avoin parlamentti.

– Aina pitää arvioida tietysti turvallisuus versus kuuluvuus, mutta tällä hetkellä katsottiin, että ne eivät ole nyt ajankohtaisia.

Risikko kertoo, että nyt satsataan erityisesti turvatarkastuksiin, kun henkilö saapuu eduskuntaan.

Eduskunnan kokonaisvaltaisen turvallisuuden kehittämistyöryhmässä on edustus kaikista eduskuntaryhmistä. Lisäksi siinä on edustus kanslian tietohallintotoimistolta, kansainväliseltä osastolta, kiinteistötoimistosta ja viestinnästä. Myös eduskunnan hallintojohtaja ja tietosuojavastaava ovat työryhmän jäseniä.