Tiistain mielenilmauksessa poikkeuksellista oli se, että eduskunnan lehteriltä heitettiin jotakin alas. Kyse oli leikkirahasta.

Eduskunnan lainsäädäntötyö on keskeytynyt mielenilmausten vuoksi, joskin eduskunnan turvahenkilöt ovat varsin nopeasti poistaneet mielenilmaisijat paikalta.

Eduskunnan varapuhemies Paula Risikko (kok.) kertoo Demokraatille ottaneensa tiistain tapahtumat esille eduskunnan puhemiesneuvostossa keskiviikkona johtamassaaan kokouksessa. Siellä hän kertasi ensinnä sen, mitä toimia Gazaan liittyvä mielenosoitus jo aiheutti eduskunnassa.

– Käymme läpi sitä, mitä on tapahtunut, mitä on tehty ja sitten vielä tehdään suunnitelma siitä, mitä vielä pitää tehdä ja siitä tiedotetaan ensi viikolla.

PAULA Risikko kommentoi suorin sanoin sitä, että eduskunnan kuluvan viikon mielenilmauksessa lehteriltä heitettiin salin puolelle jotakin eli käytännössä leikkirahaa.

– Minä sanon, että siinä nyt tuli raja vastaan. Kertakaikkiaan sieltä ei heitellä mitään. Siinä tuli raja vastaan, varapuhemies sanoo tiukasti.

Hän muistuttaa, että eduskunnan etupihalla on paljon mielenosoituksia ja etupihalla saa osoittaa mieltään.

– Se on kansalaisen oikeus.

– Kyllä voi osoittaa mieltä, mutta ei voi lehtereillä sitä tehdä eikä sieltä voi pudotella mitään.

Risikko muistelee myös vuotta 2019, jolloin mielenosoittajat kiipesivät ulkona eduskuntatalon pylväisiin. Tuolloinkin silloisena puhemiehenä hän ilmoitti rajan tulleen vastaan.

EDUSKUNNASSA on myös vakavasti pohdittu, että täysistuntolehterille laitettaisiin suojapleksit. Risikko kertoo asian nousseen esille myös puhemiesneuvoston keskustelussa.

– Siinä joku kertoikin, että se on alun perin jo arvioitu ja päädytty, että ei. Mutta totta kai se pitää arvioida. En minä sitä poissulje, mutta minä haluan kuulla ne perustelut, miksi ei alun perin ajateltu, että sitä voisi tehdä.

Pleksit nousevat Risikon mukaan esille myös tiistain kokonaisturvallisuustyöryhmän kokouksessa.

Risikko tietää, että pleksejä arvioitiin aikoinaan jo, kun eduskuntaan tehtiin peruskorjaus 2015-2017. Tuolloin niitä ei nähty järkeväksi. Risikko ei itse ole lukenut raportteja siinä määrin, että tietäisi mistä syystä kielteiseen päätökseen päädyttiin.

Hän sanoo, että pleksejä arvioitiin myös korona-aikana ja silloinkaan niitä ei päätetty laittaa.

– Minä olen sitä mieltä, että pitää harkita tarkkaan, onko tämä (pleksit) se keino, vai onko parempi keino se, että turvatarkastuksessa on vahvempi tarkastaminen.

MOLEMMISSA viime aikojen lehterimielenosoituksissa jotkut kansanedustajat ovat reagoineet tapahtumiin huutamalla mielenosoittajille salista. Muun muassa “menkää töihin”-huutoja on kuultu kummassakin tapauksessa.

Risikko ei pidä tätä oikein suotavana.

– Meidän pitää muistaa, että pitää säilyttää maltti. Me emme voi itse provosoitua. Se, että me provosoidumme, voi aiheuttaa sen, että siellä ylhäälläkin joku provosoituu vielä vahvemmin. Sen takia meidän pitää säilyttää maltti.

Risikon mukaan eduskunnassa arvioidaan myös sitä, pitääkö mielenosoituksia viedä poliisille. Gaza-mielenosoituksesta hän antaa kuitenkin ymmärtää, että asia on sovittu keskustelemalla.

Risikko pyytää kääntymään tässä kysymyksessä eduskunnan pääsihteerin Maija-Leena Paavolan puoleen, jonka kanssa hän on keskustellut asiasta toissapäivänä.

Paavola kertoo, että eduskunta on päättänyt tehdä viimeisimmästä mielenosoituksesta tutkintapyynnön poliisille.

Paavola toteaa, että se tehdään jo ennaltaehkäisyn takia, koska lehterillä on nähty niin pienen ajan sisällä kaksi mielenosoitusta.

– Tämä on asia, jonka ei soisi leviävän laajemmalti… Se on viesti siitä, että eduskunta suhtautuu vakavasti mielenilmauksiin lehterillä, Paavola kommentoi.

Myös leikkisetelien heittäminen lehteriltä vaikuttaa osaltaan tutkintapyynnön tekemiseen.

Perussuomalaisten Rami Lehtisen takana lattialla mielenosoittajien lehteriltä heittämiä leikkiseteleitä eduskunnan täysistunnossa Helsingissä 12. joulukuuta. Kuva: Lehtikuva / Heikki Saukkomaa