– Tulevaisuus ei vyöry päällemme. Voimme rakentaa sitä yhdessä, Mäkisalo-Ropponen jatkoi.

Eduskunnan täysistunnossa järjestetään tänään palautekeskustelu tulevaisuuselonteon ensimmäisestä osasta. Selontekoa on käsitelty tulevaisuusvaliokunnassa.

Tulevaisuusselontekojen tehtävä on tunnistaa tulevaisuudessa huomiota vaativia asioita yli hallituskausien ja niissä linjataan valtioneuvoston yhteistä tahtotilaa tulevaisuuden rakentamiseksi. Selonteon ensimmäisessä osassa esitellään vallitsevaa tilannekuvaa. Toisessa, kesällä valmistuvassa osassa käsitellään puolestaan ratkaisuja ongelmiin.

Tulevaisuusvaliokunnan varapuheenjohtaja Mäkisalo-Ropponen korosti puheessaan, että selonteossa korostuu myös valiokunnan tärkeänä pitämä viesti: Työ ei lopu, mutta se muuttaa muotoaan.

Mäkisalo-Ropponen luonnehti työn murroksen isoksi kysymykseksi sen, millaista elämää tulevaisuudessa halutaan turvata esimerkiksi epätyypillisissä työsuhteissa oleville.

– Sosiaaliturvan uudistaminen on välttämätöntä. Me sosialidemokraatit korostamme, että sosiaaliturvan on luotava silta työstä toiseen, opiskeluiden ja työn välille sekä eri elämäntilanteiden muutoksiin.

– Mitä joustavampi ja turvallisempi sosiaaliturva muutostilanteissa on, sitä paremmin ihmiset voivat ja sitä helpompi on työllistyä. Korostamme myös sitä, että työlainsäädännön tulee turvata työntekijöiden oikeudet ja hyvinvointi samalla mahdollistaen uudet, innovatiiviset liiketoimintamallit ja työpaikat.

Mäkisalo-Ropponen totesi lisäksi kasvatuksen ja koulutuksen olevan niitä sosiaalisia investointeja, joiden varassa yhteiskunta kehittyy ja osaamiseen perustuva kilpailukykymme säilyy.

– Tämän päivän päätökset koulutuksen, tieteen ja tutkimuksen resursseista joko estävät tai mahdollistavat tulevaisuudessa uutta työtä luovat innovaatiot.

– Välillä mietin, ymmärrämmekö me kaikki päättäjät, miten nopea tämä muutos on. Esimerkiksi päätös oppivelvollisuuden pidentämisestä olisi pitänyt tehdä jo aikaa sitten. Nyt pitäisi jo keskustella osaamistason laajemmasta nostosta.

Puheensa lopuksi Mäkisalo-Ropponen kiinnitti huomiota myös nuorisotyöttömyyteen sekä ilmastonmuutoksen merkitykseen tulevaisuuden työlle.

– Siksi selonteon toisessa osassa on erityisen tärkeä selvittää nuorisotyöttömyyden juurisyyt, niin että pääsemme vaikuttamaan oikeisiin asioihin oikeaan aikaan, Ropponen korostaa.

Ilmastonmuutoksesta hän totesi, että megatrendi tulee varmasti kaikkein eniten vaikuttamaan työhön ja tulevaisuuteen.

– Visio on tärkeä, mutta ratkaisuillakin on jo kiire.

Tulevaisuusvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Stefan Wallin (rkp) piti palautekeskustelun avauspuheenvuoron eduskunnassa.

– Tulevasiuusselonteko toimii ja on tuottanut yhteistä ja jaettua ymmärrystä yli vaalikauden, Wallin (RKP) totesi.

– Kuten ilmastonmuutos, myös työn murros on kiperä ongelma, joka edellyttää kansainvälistä yhteistyötä varsinkin EU-tasolla. Me voimme tehdä paljon työn liikkuvuuden eteen Pohjoismaissa. Mahdollisuuksia työntekoon voi parantaa muun muassa rajamuodollisuuksia purkamalla.

Hän korosti, että tulevaisuus muodostuu osin riippuen siitä, mitä ihmiskunta tekee tai jättää tekemättä juuri tänään.

– Yksi asia on ainakin varmaa, että työtä on tehtävä. Eikä työ tekemällä lopu.

Wallin vertasi nyt käynnissä olevaa murrosta puheessaan 1800-luvulla Suomessa tapahtuneeseen teollistumiseen.

– Olemme nyt samanlaisessa tilanteessa. Kyse ei ole vain uuden teknologian käyttöönotosta, vaan uusi teknologia muutti myös kulttuurimme. Sen miten liikumme, asumme ja syömme.

– Uusi työ syntyy näiden uusien teknologien ympärille. Suomen tulee asettaa rima korkealle ja olla edelläkävijä. Nopeat syövät hitaat.

Hän kuitenkin korostaa, että Suomessa ei tarvitse keksi kaikkea tyhjästä.

– Muutos on jo täällä. Lähes kaikki ammatit enemmän tai vähemmän muuttuvat, kaikki ei pysy mukana. Tasa-arvosta on siis pidettävä huolta. Erityisistä huolta on kannettava maamme tulevaisuuden, eri nuorten hyvinvoinnista.

Hän huomautti lisäksi, että valiokunta katsoo myös muiden tekijöiden kuin digitalisaation vaikuttavan työn murrokseen.

– Esimerkiksi kestävä kehitys nousee tässä suureen rooliin.

Wallin korosti puheessaan myös perinteisen työn sekä koulutuksen huomioimista puhuttaessa työn murroksesta.

– Koulutus on paras keino muuttaa maailmaa.

Koulutuksen merkitys korostui myös muiden puolueiden ryhmäpuheissa. Esimerkiksi keskustan edustaja Aila Paloniemi  totesi ouheessaan, että Suomen vahvuus on ollut ja on tasa-arvoinen koulutus.

– Myös tulevaisuudessa jokaisella lapsella ja nuorella on oltava lompakon paksuudesta riippumatta yhtäläiset mahdollisuudet kouluttautua niin pitkälle, kuin itsellä on halua ja voimia. Keskustan eduskuntaryhmä tähdentää, että eriasteista koulutusta on oltava saatavilla koko maassa, Paloniemei sanoi.

Kokoomuksen Harri Jaskari  puolestaan totesi, että fiksut ihmiset tarvitsevat vahvaa koulutusta.

– Koulutuksen korrelaatio suhteessa työhön on jo nykyisin merkittävä. Vankka yleissivistys, laaja-alainen ymmärtämisen taito sekä kyky ja halu oppia uutta ovat tulevaisuuden kannalta avaintaitoja, Jaskari lausui.

Jaskari tarttui puheessaan myös sosiaaliturvaan ja paikalliseen sopimiseen.

– Sosiaaliturva ei jatkossa enää saa olla mikään tilkkutäkki, jossa joka askeleella on mietittävä, kannattaako työtä ottaa vastaan. Mutta millaisia turvaverkkoja? Sellaisia, jotka kannustavat ihmisiä ottamaan kaikenlaista työtä vastaan. Työ ja sosiaaliturva voidaan reaaliaikaisesti yhdistää vaikka tulorekisterillä. Kaikilla ihmisillä on oltava jokin arvokas yhteiskuntaan kiinnittymisen mahdollisuus.

– Emme tiedä etukäteen miten työelämä muuttuu, mutta ihmisen omaan kekseliäisyyteen voimme luottaa – ja siksi paikallisen ja yksilöllisen sopimusvapauden lisääminen on varmasti murroksen oloissa erittäin viisasta. Ketterä yhteiskunta pärjää muutostilanteissa, Jaskari muun muassa totesi.