Bregman nojasi analyysinsä taloustieteilijä Milton Friedmanin ajatuksiin. Friedmanin mukaan yhteiskunnallinen muutos syntyy kriisien kautta ja sen suunnan määrittävät kriisin edellä voimistuneet ajatukset.

Friedmanin oivallus kriisien ja sitä edeltävän ajattelun muutosvoimasta ammensi 1970-luvun kriiseistä seuranneesta talouspolitiikan käänteestä, jonka synnyttänyttä uusliberaalia ajattelua hän oli luomassa toisen maailmansodan jälkeen.

Valtioiden roolin pienentämiseen pyrkivän uusliberaalin ideologian voima on hiipunut finanssikriisin jälkeen. Ilmastonmuutoksen sekä eriarvoisuuden torjunnasta on tullut keskeisiä talouspolitiikan tavoitteita kansainvälisten järjestöjen suosituksissa. Se on korostanut yhteiskuntaa ohjaavien valtioiden ja niiden yhteistyön tarvetta.

Koronakriisi alleviivaa valtioiden roolia. Ne vastasivat epidemian vaatiman tervey­denhuollon järjestämisestä ja ihmisten liikkumisen rajoituksista. Valtioita on tarvittu hoitamaan miljardien tulonsiirtoja kriisistä kärsineille yrityksille ja ihmisille.

Yhdysvaltojen tilanteen taustalla ovat ennen muuta heikot sosiaaliset turvaverkot ja hajautunut terveydenhuoltojärjestelmä. Suomalaisen hyvinvointivaltion rakenteet ovat toimineet paremmin.

Kriisin myötä poliittinen aloite onkin siirtymässä hyvinvointiyhteiskuntien vahvistamisen ohjenuorakseen ottaneelle vasemmistolle. Jopa maailman johtava talouslehti Financial Times totesi huhtikuussa pääkirjoituksessaan, että 40 vuotta kestäneen talouspolitiikan aikakauden on päätyttävä. Valtioiden on otettava vahvempi rooli muun muassa kestävämmistä investoinneista ja varallisuuserojen kaventamisesta rikkaimpien verotuksella.

Ei ole sittenkään niin yllättävää, että liberaali talouslehti kääntyy hyvinvointivaltion puoleen. Kun perinteisen oikeiston uusliberaali ajattelu ei kanna, vaihtoehtoisena muutosvoimana näyttäytyvät vuosia vahvistuneet populistiset liikkeet. Niiden menestys nojaa vastakkainasetteluun, joka voi tarkoittaa poliittisessa vallassa kaikkea muuta kuin liberaaleja otteita.

Vahva valtio näyttää kovin erilaiselta Unkarissa tai Hongkongissa kuin Suomessa. Vapaassa demokratiassa kaikki pidetään mukana, kun tulevaisuusinvestoinnit kirjoitetaan lakien, sopimusartiklojen ja budjettimomenttien muotoon. Seuraavaksi voi olla niiden aikakausi.