Niukkoja eläkevuosia ennakoivat useimmin pienituloiset, naiset ja ne joilla on ollut katkoksia työurallaan. Kaikista vastaajista kaksi kolmannesta ennakoi varautuvansa tulojen laskuun vähentämällä arkikulutusta.

Vastaajista neljännes kertoi täydentävänsä työeläkettä esimerkiksi sijoitustuloilla ja viidennes vapaaehtoisesta eläkesäästämisestä saaduilla tuloilla. Useimmat ennakoivat pärjäävänsä työeläkkeen turvin.

- Pelkästään kulutusta vähentämällä ei kuitenkaan voi kuitata vanhuuden mukanaan tuomia kuluja tai sitä, jos tulevaisuudessa yksilön pitäisi vastata enemmän omista hoiva- tai terveydenhuoltokuluistaan, sanoi tulevien eläkeläisten näkemyksiä selvittänyt Tampereen yliopiston gerontologian professori Anu Siren tiedotteessa.

Valtaosa selvitykseen vastanneista uskoi elävänsä yli kahdeksankymmenvuotiaaksi. Sirenin mukaan ihmiset eivät näytä varautuneen siihen, että elinvuosia voi kertyä selvästi enemmän. Selvityksessä mukana olevasta ikäkohortista monet elävät yhdeksänkymmenvuotiaiksi ja ylikin.

SELVITYKSEN julkaisukumppani, rahoitusalan etujärjestö Finanssiala, katsoo tulosten osoittavan, että yhteiskunnan pitäisi tukea yksilöiden omaa varautumista.

Finanssiala haluaisi palauttaa kannustimet vapaaehtoiseen eläkesäästämiseen. Nykyinen hallitus on poistanut eläkesäästämisen verokannusteen ensi vuoden alusta alkaen.

Lisäksi Finanssiala haluaisi, että valtiovalta kertoo kansalaisille selkeästi, miten kattavia ja millä tavoin toteutettuja verovaroin rahoitettuja sosiaali- ja terveyspalveluja heillä on oikeus saada ja mitkä palvelut jäävät yksilön omalle vastuulle.

- Tieto verovaroin kustannettavien sote-palveluiden tasosta on edellytys sille, että kansalaiset kokevat mielekkääksi varautua taloudellisesti omiin vanhuuspäiviinsä. Olisi tärkeää, että valtiovalta säätäisi julkisen palvelulupauksen viimeistään seuraavalla vaalikaudella, sanoi Finanssialan toimitusjohtaja Arno Ahosniemi tiedotteessa.