Viime vuodelta kertyi 45,1 miljardia euroa tuloveroja, kertoo Verohallinto. Veropotti koostuu henkilöiden tuloveroista sekä yhteisöveroista.

Tuloveroja kertyi 1,3 miljardia euroa eli 2,9 prosenttia enemmän kuin vuonna 2023. Toissa vuoteen verrattuna ansiotuloverojen kasvu hidastui. Verohallinnon mukaan kasvun hidastumiseen vaikutti heikentynyt työllisyystilanne.

Pääomatuloveroja kertyi kaikkiaan 3,6 miljardia euroa. Määrä kasvoi 10,3 prosenttia toissa vuoteen verrattuna.

-  Pääomatuloista kertyvä veropotti voi vaihdella vuosittain reilustikin. Erityisesti luovutusvoitoille suuret vuosimuutokset ovat varsin tyypillisiä, arvioi tiedotteessa Verohallinnon ylitarkastaja Matti Luokkanen.

VIIME vuodelta henkilöasiakkaille maksettiin lähes kolme miljardia euroa veronpalautuksia. Jäännösveroja eli mätkyjä määrättiin puolestaan kaikkiaan runsaat 1,2 miljardia euroa. Etenkin jäännösverojen määrä kasvoi toissa vuoteen verrattuna.

-  Jäännösveroja tulee usein maksettavaksi silloin, kun henkilöllä on pääomatuloja. Pääomatulojen nousu viime vuonna selittää siten osittain myös jäännösverojen määrän kasvua, Luokkanen sanoo.

Keskimäärin suurimmat veronpalautukset maksettiin Verohallinnon mukaan Kauniaisissa Uudellamaalla, missä keskimääräinen veronpalautus oli yli 1  500 euroa.

YRITYKSET ja muut yhteisöt maksoivat yhteisöveroa viime vuodelta kaikkiaan seitsemän miljardia euroa. Määrä on 4,8 prosenttia vähemmän kuin vuotta aikaisemmin.

-  Tämä kertoo siitä, että yritysten tuloskunto oli vuonna 2024 hieman edellisvuotta heikompi, Luokkanen kertoo.

Yhteisöverosta vajaa neljännes jaetaan kunnille ja loput valtiolle. Yhteisöveron kuntaosuus jaetaan kunnille ensisijaisesti sen mukaan missä yrityksen toimipaikat ja henkilöstö sijaitsevat. Yhteisöveron muutokset näkyvät kuntien verotuloissa viiveellä.

Kunnittain tarkasteltuna yhteisöveron osuus oli suurin Helsingissä, joka keräsi 415 miljoonaa euroa.

Vuoden 2024 henkilö- ja yhteisöverotuksen verotiedot tulevat julkisiksi keskiviikkona.