Presidentin puheessa oli Tuomiojan mukaan nytkin paljon hyvää, mutta hänen mukaansa siihen jäi myös kommentoinnin tarvetta.

– Yksilön vastuuta ei pidä vähätellä, mutta on myös huomattava että vastuu ei jakaannu ihan henkilö ja yksi ääni suhteessa, vaan tulojen ja varallisuuden kasvavat erot merkitsevät myös kasvavia ja isoja eroja vaikuttamismahdollisuuksissa ja siten myös vastuunjaossa, Tuomioja kirjoittaa.

Tähän ottaa keskusteluketjussa kantaa myös muun muassa entinen SDP:n kansanedustaja Ilkka Kantola.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö sanoi puhuessaan koronan leviämisen estämisestä, että “yhteinen tulevaisuutemme rakennetaan jokaisen yksilön teoilla, tässä ja nyt. Myös vastuu on yhteinen.”

– Lyhyesti kuvattuna kysymys on siitä, miten annetaan turvaa ihmisille, joiden varalta joudutaan sitten turvaamaan muita, siis suojautumaan. Tästä puolestaan seuraa vaikeita jatkokysymyksiä. Missä määrin yksilön oikeuksien vastapainoksi voidaan asettaa kaikkia koskeva turvallisuus? Tai päinvastoin, voidaanko koko yhteiskunnan turvallisuus vaarantaa asettamalla yksittäisten yksilöiden oikeudet etusijalle? Niinistö pohdiskeli.

– Tätä pohdintaa Euroopan sivistysvaltioissa käydään ja toistaiseksi on päädytty kovin erilaisiin ratkaisuihin, hän jatkoi.

Niinistö sanoi myös muun muassa, että ihmisten käyttäytymisestähän ilmastonmuutoksessa on kysymys.

– Opittavaa riittää muussakin elämässä. Kaikkivoipia ihmiset eivät ole, mutta moneen pystymme. Uutta kohdattaessa parempaan kannattaa pyrkiä. Siihen pandemia on meitä johdatellut. Tarve ottaa omassa käytöksessä toiset huomioon, halu auttaa toista ja kyky sopeutua poikkeuksellisiin oloihin vievät kaikki ihmisyyttä eteenpäin. Jatketaan sillä tiellä, Niinistö totesi.

Puheensa lopuksi Niinistö toivotti onnellista alkanutta vuotta ja perinteiseen tapaansa myös Jumalan siunausta.

– Jumalan siunaus näyttää synnyttäneen facessa jo teologista keskustelua sen merkityksestä. Siihen en osaa ottaa kantaa, mutta jo se että se tällaista keskustelua saa aikaiseksi kertoo, ettei sellainen istu koko kansan presidentin puheeseen, Erkki Tuomioja näkee.

Historiantutkija ja helsinkiläinen kaupunginvaltuutettu Ville Jalovaara (sd.) nostaa keskustelussa esiin sen, miten Niinistö on avannut toivotustaan. Jalovaara on tehnyt tutkimusta presidenttien ja kirkon suhteista.

Jalovaaran kirjan mukaan Niinistö on halunnut välittää siunauksellaan levollista viestiä, “sellaisen, joka kertoo haluavansa jakaa sitä arvokkuuden ja levollisuuden tunnetta, minkä hän on itse saanut kokea, kun joku tuntematon ihminen tulee toivottamaan siunausta”.