– Kaikki toimijat ovat osaltaan tehneet ihmisoikeusrikkomuksia tai sotarikoksia ja kyynisesti käyttävät turvaa tarvitsevia ihmisiä pelinappuloina, hän päivittää.

Tuomiojan mukaan välitön vaatimus täytyy olla sotimisen ja tappamisen lopettava tulitauko ja Turkin rajalle Syyrian puolella paenneiden miljoonan ihmisen humanitäärisen hätätilan purkaminen.

– He ovat vielä vaikeammassa ja surkeammassa asemassa kun ne tuhannet jotka nyt Turkin rohkaisemana yrittävät päästä Kreikkaan. Ei heidän tilansa pakolaisina Turkissa ole toki kadehdittava, mutta välittömään vaaraan he joutuvat vasta Kreikan rajalle saapuessaan, Tuomioja päivittää.

Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) oli tänään ulkoasiainvaliokunnan kuultavana. Haavisto matkaa loppuviikosta EU:n epäviralliseen ulkoministerikokoukseen ratkomaan kimuranttia vyyhteä.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö arvioi Helsingin Sanomissa, että Euroopan unionin jäsenmaat joutuvat nyt vakavasti puntaroimaan, otetaanko kaikki turvapaikkahakemukset vastaan.

Niinistön mukaan jo vuosien 2015 ja 2016 pakolaiskriisi osoitti, ettei kansainvälisiä pakolaissopimuksia luotu aikanaan vastaamaan sellaisiin tilanteisiin, joihin niitä nyt on sovellettava. Hänen mukaansa nyt on käytävä vakavat keskustelut siitä miten toimitaan, mutta ratkaisu ei kuitenkaan voi olla Geneven pakolaissopimuksen muuttaminen. Se olisi Niinistön mukaan luultavasti tuhoon tuomittu yritys.

– Jossain vaiheessa jonkun on tunnustettava, että emme kykene, juuri tässä ja nyt, täyttämään kaikkia kansainvälisten sopimusten velvoitteita, Niinistö sanoi vuonna 2016.

Tuomioja ei ole ehtinyt käydä tarkemmin presidentin viimeisimpiä haastatteluja läpi, otsikkotasolla kylläkin.

– Esimerkiksi hänen viimeiset valtiopäivien avajaispuheensa ja uudenvuodenpuheensa, vaikka eivät suoraan tätä käsitelleet vaan rasismia ja vihapuhetta, olivat erittäin kiitettäviä. Sen vuoksi oli vähän yllättävää, että nyt tuli taas tämä, Tuomioja kuitenkin sanoo.

Tuomioja sanoo itsekin, että Turkin, Kreikan ja Syyrian tilanne on ”helkkarin vaikea”, koska kyse on sadoistatuhansista, jopa miljoonista ihmisistä. Hän ymmärtää käytännön asioiden hoitamisen vaikeutta ja mahdottomuutta Kreikassa.

– Silloin normaalit prosessit, joista pitää kiinni, eli jokaiselle joka on turvapaikan tarpeessa pitää se myöntää, muodostuvat käytännössä mahdottomiksi, Tuomiojakin sanoo.

– Ei voi ajatella, että jokin yksi maa, jonka rajalle sattuu tulemaan satatuhatta ihmistä, hoitaisi niitä yksin, Tuomioja antaa ymmärrystä Kreikalle.

– Toisaalta nämä ihmiset, jotka ovat Kreikan rajalla, ovat olleet Turkissa. Heidän statustaan ei tiedetä, ovatko he YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n hyväksymiä pakolaisia. Heillä on kuitenkin turva ollut Turkissa, ei mikään ihanteellinen, mutta on ollut kuitenkin, Tuomioja pohtii.

Jos Niinistö 2016 puntaroi, ettei pystyttäisi täyttämään kaikkia kansainvälisten sopimusten velvoitteita, tässä kohtaa Tuomioja lyö kuitenkin vahvasti jarruja päälle. Tullaan periaatteisiin.

– Kyllä meidän pitää näistä pitää kiinni. Ihmisoikeudet ovat jakamattomia. Heti kun joudutaan valikoimaan, koko järjestelmä romahtaa, Tuomioja painottaa.

Tuomioja ei myöskään käy pohtimaan kysymystä, otettaisiinko kaikki turvapaikkahakemukset vastaan vai ei. Linja on selvä.

– Turvapaikkahakemukset on otettava vastaan tai sen jälkeen järjestelmää ei ole. Turvapaikkaa ei ole pakko myöntää, jos siihen ei ole perusteita, Tuomioja sanoo ja suree samalla sitä, ettei vuoden 2015 jälkeen Euroopassa ole pystytty luomaan yhteistä turvapaikkapolitiikkaa ja vastuunjakoa.

Tuomiojan mukaan Turkki käyttää nyt kyynisesti ja häikäilemättömästi ihmisiä hyväkseen. Ulkoministeri Pekka Haavisto on nähnyt toiminnassa hybridioperaation piirteitä.

– Kyllähän se on systemaattista, miten näitä ihmisiä on nyt Turkissa rajalle ajettu, järjestetty kuljetuksia. Turkin valtio toki kieltää, että he olisivat osallisia. Kuka uskoo, kuka ei. Mutta voisiko tällaista tapahtua ilman että valtion hallitus olisi antanut hyväksymisen? Tuomioja sanoo.

Tuomioja arvelee, että Turkin tarkoitus voi olla saada EU:ltä lisää rahaa tai lieventää heidän Syyrian operaatioonsa kohdistuvaa kritiikkiä.

Toisaalta Tuomioja pitää arvostettavana, että Turkki on pitänyt tähän asti huolta EU:n kanssa tekemänsä sopimuksen mukaisesti miljoonista pakolaisista.

– Mutta itse se on luonut tämän viimeisen pakolaisaallon, jossa Syyrian puolella on nyt miljoonaa ihmistä äärimmäisessä hädässä rajalla.

Tuomioja huomauttaa, että jos Turkin kanssa EU:n tekemä sopimus ei pidä, myös rahantulo EU:lta lakkaa.

Tulevan EU:n epävirallisen ulkoministerikokouksen osalta kaikki on vielä Tuomiojan mukaan avoimena. Luultavasti kokouksesta tulee ainakin yksimielinen tulitaukovaatimus Syyriaan.

– Jos tulitauko ei pidäkään, pitääkö sille olla jotain sanktioita ja seurauksia, Tuomioja pohtii.

Venäjän presidentti Vladimir Putin ja Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan puolestaan tapaavat huomenna.

– Siinä on kaksi kyynikkoa ja monenlaisiin rikkomuksiin syyllistynyttä. Jos he pystyvät jotain sellaista päättämään, joka lopettaa sotimisen ja ihmisten tappamisen, niin hyvä niin, Tuomioja sanoo.