Tuore kirja piirtää surullisen kuvan soten valinnanvapaudesta: Kannattamattomat asiakkaat päätyvät systeemin ulkopuolelle

Äänestäjille voidaan luvata, että kilpailuttamisen tuloksena on ”vapaa valinta”. Se johtaa helposti oikeutettuun tyytymättömyyteen, kun seuraukset tulevat näkyviin. Jonot ja asiakkaiden torjunta jatkuvat…Voi myös olla, että odotusten toteuttaminen on niin kallista, että hyvinvoinnin kulut nousevat taivaisiin.

Tällainen tyytymättömyys voi herättää painetta korottaa ja erilaistaa omavastuuosuuksia – eli joustavampia hintoja ja täysin yksityistettyjä ratkaisuja. Vain näin voi toteutua se, mitä moni pitää ”vapaana valintana”. Tällöin lompakon paksuus ratkaisee terveydenhoidossa, vanhustenhoidossa ja koulussa saamamme palvelun laadun, mikä tuskin on sitä, mitä toivoimme.

Ylläoleva on lainaus Jan Erik Støstadin kirjasta Parempaa palvelua! ­– Terveydenhuollon, hoivan ja koulun tulevaisuus. Into Kustannus (2016) on toteuttanut kirjan yhdessä Työväen Sivistysliiton kanssa.

Støstad on norjalainen ekonomisti ja ay-toimija sekä sosialidemokraattisten puolueiden ja ammattiliittojen keskusjärjestöjen pohjoismaisen yhteistyökomitean (SAMAK) pääsihteeri.

Sote-uudistuksen kanssa kärvistelevälle ja kiirehtivälle Suomelle kirja on hyvinkin ajankohtainen puheenvuoro ja peili. Kirjailijan pohjoismaisiin (etenkin Ruotsin ja Norjan) kokemuksiin pohjaava kuvaus siitä, mihin esimerkiksi valinnanvapausmalli voi johtaa, ei ole järin riemullista luettavaa.

Støstad käy läpi sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen onnistumisia ja virheitä Pohjoismaissa ja kehittää samalla hyvinvointipalvelun tuottamisen tapaa, jonka hän nimeää yhteiskehittämisen malliksi. Hänen hylkäämänsä mallit ovat normiohjattu keskitetty byrokraattinen palvelutuotanto, liike-elämän tulosohjausta kopioiva New Public Management (Suomessa esimerkiksi tilaaja–tuottaja-malli) sekä yksityistetty raha seuraa asiakasta -malli.

Kirjan ovat kääntäneet Hans Virtanen ja Tapio Bergholm. Dosentti Bergholm kertoo tuntevansa Støstadin ja tarttuneensa kääntämiseen sen vuoksi, että SDP lähti vuoden 2012 kuntavaaleissa yksityistämistä vastaan vailla kunnollista paneutumista asiaan.

– Kun tutustuin teokseen, huomasin, että siinä on paljon teoreettista pohdintaa ja konreettisia esimerkkejä siitä, millaisia taloudellisia, toiminnallisia tai tasa-arvo-ongelmia yksityistäminen tai raha seuraa asiakasta -ajattelu saattaa tuottaa.

”Kannattamattomille niin huonoa palvelua kuin sielu sietää.”

Støstad summaa pohjoismaista tarkasteluaan todeten, etteivät yritykset suunnata palveluita markkinatielle ole tuottaneet laajoja ja selviä vaikutuksia palvelujen tuottamisen tehokkuuteen ja laatuun.

Støstadin hahmotteleman hyvinvointipalvelujen yhteiskehittämisen mallin avainsanoja ovat avoimuus laadusta, toimintatapojen jatkuva kehittäminen, luottamus etulinjan ammattilaisiin, monipuolisen osaamisen mobilisointi, palveluiden käyttäjien osallistaminen ja se, että ammattilaiset kantavat myös talousvastuuta.

– Hän haluaa ottaa kaikista mahdollisista malleista melko pragmaattisesti hyviä puolia käyttöön ja sparrata julkista palvelua. Yhteiskehittämisen tiessä hän luottaa rohkemmin ammattilaisiin ja heidän etiikkaansa ja ammattilaisten ja käyttäjien keskinäiseen vuorovaikutukseen, Bergholm tiivistää.

Hyvinvointipalvelujen ”markkinatietä” käsitellessään Støstad käy laajasti läpi raha seuraa asiakas -mallia ja kuvaa konkreettisesti, miten se voi johtaa kohti isojen yksityisten hyvinvointikonsernien syntymistä ja niiden harjoittamaa kermankuorintaa.

Støstad nimittäin huomauttaa, että ihmisten kyky ja tahto käyttää valintaoikeutta vaihtelee. Kokemukset osoittavat, että voimavaroiltaan ja toimintakyvyltään vahvat osaavat aktiivisesti hyödyntää valinnan mahdollisuuden.

Hän kuvaa järjestelmää, jossa hyvinvointiopalveluyritykset saavat maksun yksikköhintojen perusteella. Yksikköhinnat keskiarvohintoina eivät ota huomioon sitä, etteivät palveluiden käyttäjät ole palveluiden käyttäjäorganisaatioille yhtä kannattavia.

Tämä johtaa Støstadin mukaan tilanteeseen, jossa kannattamattomille asiakkaille tarjotaan niin huonoa palvelua kuin sielu sietää ja säädökset sallivat.

”Lähtökohtaisesti palveluntuottajat leikkaavat tarjontaa ja laatua kannattavienkin asiakkaiden kohdalla tasolle, joka on niin korkea, etteivät he siirry toiselle tuottajalle. Villakoiran ydin on tässä: mikäli ne eivät leikkaa kustannuksia näin, ne häviävät kovassa kilpailussa.”

”Voi hyvin kutsua kerman kuorimiseksi.”

Støstadin mukaan on väärin luulla, että raha seuraa asiakasta -malli merkitsee vapaata valintaa.

”Vain niiden, joiden ensimmäinen valintavaihtoehto toteutuu ilman erillistä viivettä, voidaan sanoa saaneen ’valita vapaasti’. Jotkut saavat vähemmän toivotun vaihtoehdon julkisesti ohjatussa jaossa, koska toiset ovat jonossa edellä ja pääsevät esimerkiksi perhettä lähimpänä olevaan hoitokotiin.”

Støstad toteaa, että ajan myötä kaupalliset organisaatiot oppivat taitavasti välttämään tuottamattomia asiakkaita muun muassa hakijahaastatteluiden avulla. Palveluntuottajat voivat sopeuttaa investointinsa, markkinointinsa ja palveluntarjontansa siten, että ne sopivat huonosti näille asiakkaille.

”Samalla ne yrittävät vetää puolensa kannattavia asiakkaita. Tämä tapahtuu kohdennetun markkinoinnin ja näille asiakkaille suunnatun erityisen hyvän palvelun avulla. Tällaista toimintaa voi hyvin kutsua kerman kuorimiseksi”, Støstad päättää.

Tapio Bergholm kertoo, että Støstadin kotimaassa Norjassa oikeistohallitus suunnittelee tällä hetkellä Ruotsin mallin mukaista koulutoimen osittaista yksityistämistä.

– Norjassa on myös alimman tason terveydenhoito eri tavoin järjestetty kuin Suomessa, vaikka sielläkin on yksityisiä toimijoita kanssa. Valtakunnallinen toiminta on organisoitu niin, että on neljä sairaalaosakeyhtiötä, jotka ovat julkisessa omistuksessa. Sairaalatoiminta on keskitytty toisella tavalla kuin meillä, siellä on ollut omia ongelmia. Jokainen Pohjoismaa on omansa, Bergholm sanoo.

Hän kokee kääntämänsä kirjan ansioksi sen, että se tuo omaa yhteiskuntaamme lähimmät kansalliset laboratoriot ja niiden ongelmat esiin.

Suomalaisessa sote-uudistuksessa on katsottu mallia eritoten Ruotsista, vaikkei kopioinnista olisikaan kyse.

– Ruotsin riski on se, että palvelut kohdistuvat terveisiin ja hyvinvoiviin ja köyhät ja kipeät jäävät ilman palveluita ja samaan aikaan menot kasvavat ja terveyspalvelut pikemminkin heikkenevät, Bergholm maalaa.

Innovaatioiden levittäminen julkisella puolella helpompaa.

Støstadin kritiikin Tapio Bergholm kokee pikemminkin talouspragmaattisena kuin ideologisena. Bergholm kertoo, miten Ruotsissa moderaatteja eli sikäläistä kokoomusta historiallisesti lähellä ollut Svenska Dagbladet on myös raportoinut, miten valinnanvapauden takia perusterveydenhuollon menot ovat karanneet käsistä.

Støstadin yhteiskehittämisen mallissa Bergholmia ihmetyttää se, miten innokasta on kirjailijan usko siihen, että parhaita terveydenhuollon käytäntöjä voitaisiin kopioida ympäri maata.

– Erilaiset organisaatiokulttuurit tekevät sen vaikeaksi. Toisaalta julkisella sektorilla innovatiivisten toimintatapaojen levittäminen on helpompaa ja halvempaa, koska ei ole liikevoittointressiä. Vaikka julkinen sektori saattaa olla hitaampi innovoimaan, se voi olla nopeampi levittämään innovaatioita, Bergholm pohtii.

– Julkisen sektorin innovaatiotoiminnassa käyttäjän etu ja resurssien mobilisointi on ehkä helpommin organisoitavissa. Yksityisellä sektorilla tuottajan edun ajaminen voi johtaa perversseihin tilanteisiin. Tulee ylihoitoa ja kannattamattomien asiakkaiden heittämistä systeemin ulkopuolelle. Tästä Støstad puhuu kermankuorintana.

Artikelista korjattu 3 kirjoitusvirhettä sunnuntaina 13.11. klo 16.32.

Akava: Hallituksen innovaatiopanostukset liian pieniä, työllistämistoimille kiitosta

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
Sture Fjäder.
Akava tiedottaa olevansa tyytyväinen hallituksen puoliväliriihessä tekemiin työllisyyttä koskeviin päätöksiin. Linjaukset innovaatioiden ja koulutuksen edistämiseksi ovat Akavan mielestä kannatettavia. Aiemmin tehdyt leikkaukset ja koulutuksen uudistamistarpeet edellyttävät kuitenkin uusia resurssilisäyksiä hallituskauden loppuvaiheessa. Tarvittava rahoitus tulisi tehdä pääosin yritystukia uudelleen kohdentamalla.

Innovaatiotoimintaan tehtiin panostuksia, muun muassa Tekesille.

– Tehdyt tervetulleet ja välttämättömät panostukset jäävät kuitenkin odotuksiin nähden pienemmiksi. Tällä vaalikaudella Tekesin määrärahoista on vähennetty yli 100 miljoonaa euroa. Suomalaiset tki-investoinnit ovat vain eurooppalaista keskitasoa, Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder sanoo tiedotteessa.

Korkeakoulujen määrärahoihin on tehty tällä ja edellisellä vaalikaudella tuntuvat leikkaukset. Hallituksen nyt tekemät panostukset niin kutsuttuun lippulaivaohjelman rahoitukseen sekä Suomen Akatemialle parantavat tutkimuksen asemaa erityisesti yliopistoissa.

– Lisävoimavarojen kohdentamisessa on varmistettava myös ammattikorkeakouluille mahdollisuus antaa panoksensa innovaatiotoimintaan. Myös niillä on oltava mahdollisuus saada lippulaivarahoitusta. Akavalle huolta herättää uuden tutkimusrahoituksen ”korvamerkitty” luonne, ja tällainen rahoituksen tapa ei paranna merkittävästi autonomista perusrahoitusta, sanoo johtaja Pekka Piispanen.

”Hallituksen tehtävä työmarkkinajärjestöjen kanssa yhteistyötä.”

Ammatilliseen koulutukseen on tehty mittavia leikkauksia. Puoliväliriihessä tehdyt panostukset ammatillisen koulutuksen osaamiskeskuksiin ovat Akavan mukaan tervetullut tuki ammatillisen koulutuksen uudistamiseen. Myös lukiokoulutus kärsii resurssipulasta ja sen uudistaminen olisi kaivannut tuekseen kehittämisrahoitusta.

Hallitus ei tehnyt puolivälitarkastelussa linjausta ansiotuloverotuksen kiristymisen ehkäisemiseksi. Verotus kiristyy, jos kilpailukykysopimuksesta aiheutuvia eläke- ja sosiaaliturvamaksujen korotuksia ei kompensoida.

– Hallituksen on pidettävä kiinni siitä, että palkkaverotus verotus ei kiristy millään tulotasolla. Kun tässä vaiheessa konkreettisia verolinjauksia ei vielä tehty, ne pitää tehdä myöhemmin budjettiriihessä, Fjäder muistuttaa.

Kun syksyn liittokierroksella sovitaan palkoista, hallituksen on Akavan mukaan tehtävä yhteistyötä työmarkkinajärjestöjen kanssa ostovoiman kehittymisen turvaamiseksi sekä kilpailukyvystä ja työllisyydestä huolehtimiseksi. Suomessa on yli 330 000 työtöntä, joista noin 47 000 on korkeakoulutettua.

Akava on tyytyväinen, että sen pitkäaikainen tavoite yhdistelmävakuutuksesta otetaan valmisteluun ja että työttömiä kannustetaan yritystoiminnan aloittamiseen siirtämällä yritystoiminnan päätoimisuuden arviointia neljällä kuukaudella.

Aktiivimalli ei tunnista työnhakijan omaa aktiivisuutta.

Työttömyysturvan kehittäminen aktiivisempaan suuntaan on järkevää, mutta nyt linjatun aktiivimallin ongelmana on Akavan mukaan se, ettei se tunnista työnhakijan omaa aktiivisuutta.

Akavan mukaan on myönteistä, että työttömien opiskeluoikeuden valmistelua jatketaan. Valmistelussa on olennaisesti lisättävä työttömien opiskelumahdollisuuksia ja poistettava siihen liittyvä tarveharkinta.

– Hallituksen linjaamat uudet työllistämistoimet ovat tervetullut päätös. Lisäpanostus te-palveluihin haastattelu-uudistuksen laadukkaamman toteuttamisen tueksi on tarpeen. Yksityisten palvelujen käytön lisääminen on oikea askel kasvupalvelu-uudistuksen valmistelun tueksi, Fjäder sanoo.

Akava katsoo myös, että hallitus teki tarpeellisia ja kohtuullisia uudistuksia asumistukijärjestelmään. Indeksimuutoksella ja neliövuokrakatolla saadaan pysähtymään asumistuen kokonaismenojen kasvu. Samalla uudistukset vähentävät asumistuesta syntyvää kannustinongelmaa ja pienentävät asumisen hinnan nousupainetta.

Varhaiskasvatusmaksujen alennus on tervetullut ja kannustava muutos niiden perheiden osalta, joita se koskee.

Puoliväliriihessä ei kyetty tekemään päätöstä perhevapaajärjestelmän uudistamisesta tai edes valmistelun käynnistämisestä. Siihen olisi ollut erinomaiset edellytykset, koska valmistelua on jo tehty laajasti.

– Työmarkkinoille tai perheille ei saada lisää joustavuutta, eikä työelämän tasa-arvo Suomessa kehity. Ero pienten lasten äitien ja isien työllisyydessä pysyy räikeänä, kun perhevapaajärjestelmä ei kannusta tai mahdollista tasaisempaa hoitovastuun jakamista, Fjäder muistuttaa.

Keskustelua aiheesta

EK: Hallituksen asumistukiesitykset riittämättömiä

Kuva: Kari Hulkko
Elinkeinoelämän keskusliiton toimitilat ovat Helsingin Etelärannassa.

Elinkeinoelämän keskusliitto kiittää hallituksen päätöstä alentaa päivähoitomaksuja. EK katsoo tiedotteessaan sen oleen ensimmäinen askel kannustinloukkujen purkamistyössä ja se vähentää lapsiperheiden vanhempien kannustinloukkuongelmia.

Maksualennuksen erityinen kohdistaminen perheisiin, joilla on useampia lapsia päivähoidossa on EK:n mukaan perusteltua, koska kaikkien selvitysten mukaan kannustinloukkuongelmat ovat näissä perheissä pahimmat.

– Uskomme, että esityksellä on myönteisiä työllisyysvaikutuksia. On tärkeää, että orastavaa talouskasvua tuetaan työvoiman saatavuutta lisäävillä toimilla, arvioi EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies.

Asumistuen osalta hallituksen esitykset ovat EK:n mielestä riittämättömiä. Yleistä asumistukea leikataan kuntakohtaisella neliövuokrakatolla, mutta tällä on olematon vaikutus kannustavuuden parantamisen kannalta. Hallitus ei kyennyt myöskään päättämään perhevapaauudistuksen käynnistämisestä. Uudistus on EK:n mukaan tarpeen ja se parantaisi naisten työmarkkina-asemaa ja työllisyysastetta.

Sääntelyn keventämisessä hallitus ottaa EK:n tiedotteen mukaan merkittäviä edistysaskeleita. Esimerkiksi asuntotuotantoa vauhditetaan ja ympäristölupamenettely tehostuu yhden luukun periaatteen myötä. Jatkossa yritykset saavat luvat nopeammin ja tämä poistaa tulppia investointien tieltä.

Innovaatiorahoituksen kasvattaminen 120 miljoonalla eurolla on välttämätön panostus Suomen uudistumiseen ja kasvuun.

– Päätös on näissä taloudellisissa olosuhteissa hyvä saavutus, vaikka kasvun vauhdittamiseksi suurempikin lisärahoitus olisi ollut perusteltu, Häkämies toteaa.

EK katsoo, ettei tähänastisilla päätöksillä ei saada varmuutta julkisen talouden kestävyysvajeen umpeutumisesta, eikä näköpiirissä oleva talouskasvu myöskään riitä hallituksen työllisyystavoitteen saavuttamiseen.

STTK: ”Työttömien kannustaminen pelkästään etuuksia kiristämällä ei luo uusia työpaikkoja”

STTK:n pääekonomisti Ralf Sund.

STTK:n mielestä hallitus ei puoliväliriihessä hyödyntänyt kiky-sopimuksen tuomaa kustannuskilpailukyvyn vahvistumista täysimääräisesti kasvukilpailukyvyn vahvistamiseen. Työn kysyntää vahvistavat toimet jäivät vähäisiksi lukuun ottamatta uusia panostuksia osaamiseen.

Työllisyysasteen nostaminen tavoiteltuun 72 prosenttiin on ennen muuta riippuvainen talouskasvusta ja uusien työtilaisuuksien luomisesta. 

– Työttömien kannustaminen pelkästään etuuksia kiristämällä eli aktiivimallilla ei uusia työpaikkoja pystytä luomaan. Keppien ja porkkanoiden tasapaino on tehokkuuden edellytys, pääekonomisti Ralf Sund toteaa tiedotteessa.

Hallitus aloitti viime vuonna työvoimapolitiikan viemisen pohjoismaiseen suuntaan. Lisäresurssit työvoimahallintoon ovat tervetullut lisä viime vuoden linjauksille.

– Työttömien osaamista on vahvistettava ja alueellista liikkuvuutta lisättävä, jotta alkanut talouskasvu ei vaarannu. On pettymys, että työttömien omaehtoisesta opiskelun edistämisestä ei kyetty linjaamaan. STTK edellyttää, että nollasopimuksiin liittyvät epäkohdat korjataan riittävällä tavalla. 

STTK pitää hyvänä päivähoitomaksujen alentamista.

– Tällä on työllisyyttä lievästi lisäävä vaikutus kannustinongelmien purkamisen kautta. Harmillista sen sijaa on, että perhevapaauudistus jäi lähtötelineisiin. Uudistuksella olisi voitu nostaa työllisyysastetta merkittävästi ja samalla olisi voitu edistää tasa-arvoa.  

Hallitus päätti jättää veroratkaisut vuoden 2018 osalta syksyn budjettiriiheen.

– On tärkeää, että työn kokonaisverotus ei kiristy sosiaaliturvamaksujen noustessa. Puoliväliriihen tulosten pohjalta on mahdollista, että syksyn työmarkkinakierros onnistuu.

STTK on harmissaan siitä, että YT-lain kokonaisuudistuksen valmistelua ei käynnistetä. Se olisi osaltaan edistänyt tuottavuuden kasvua ja paikallista sopimista. 

SAK ei hyväksy aktiivimallia: ”Monelle liki viiden prosentin leikkaus työttömyysturvaan”

Kuva: Jemina Rauhansalo

SAK ihmettelee hallituksen haluttomuutta aloittaa perhevapaauudistus. SAK:n mukaan vallitsevassa tilanteessa olisi pitänyt löytyä poliittista tahtoa ottaa käyttöön kaikki työllisyyskeinot.

– SAK:n edistämän perhevapaauudistuksen jumiutuminen puoliväliriiheen on pettymys. Jatkamme kuitenkin sen viemistä eteenpäin, sillä nykyistä joustavammilla perhevapailla on iso merkitys naisten asemalle työelämässä, SAK:n johtaja Saana Siekkinen sanoo.

Työnteon kannustimiin hallitus on löytynyt SAK:n mukaan inhimillisiä ratkaisuja. Päivähoitomaksujen alentaminen ja liikkuvuuden kannustaminen ovat tehokkaita keinoja parantaa työllisyyttä. Myös työvoimapalveluihin satsaaminen on oikea ratkaisu.

–  Sen sijaan työttömiä uhkaa edelleen työttömyysturvan niin sanottu aktiivimalli, joka tarkoittaa monelle lähes viiden prosentin leikkausta työttömyysturvaan. SAK ei tätä hyväksy, sanoo Siekkinen ja muistuttaa, että työttömyysturvan leikkaamisen lisäksi hallitus valmistelee uusia kiristyksiä karensseihin.

Työttömyysturvaa ehdotetaan uudistettavaksi ottamalla käyttöön aktiivimalli, jossa työttömyysturvan omavastuupäiviä vähennettäisiin työttömyyden alussa seitsemästä päivästä viiteen päivään. Työttömyyden jatkuessa yli kolme kuukautta työttömyysturvaan tulisi yksi kuukausittainen omavastuupäivä, jonka voisi välttää olemalla aktiivinen. Aktiivimalli koskisi myös perusturvaa.

SAK:n mukan nollatuntisopimusten jatkuva selvittäminen ei auta epävarmassa työsuhteessa olevia.

– Työajan vakiintumisesta tulee säätää laissa. Nolla tuntia ei ole työaika.

Työpaikalla oppimiseen määriteltävä enimmäiskesto.

Hallitus antoi eilen eduskunnalle esityksensä ammatillisen koulutuksen reformista. Tämän uudistuksen etenemistä SAK kiittää.

– Jättimäisten leikkausten jälkeen koulutuksen järjestäjät kuitenkin vähentävät jatkuvasti henkilöstöä ja opetuksen määrä on jo supistettu. Ammatilliseen koulutukseen tuodaan työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen koulutussopimus. SAK vaatii edelleen, että työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen on määriteltävä enimmäiskesto. Uhkana on muutoin, että opiskelijoilla ryhdytään teettämään palkatta palkallisen työn piiriin kuuluvia tehtäviä, Siekkinen sanoo tiedotteessa.

SAK pitää hallituksen linjamuutosta tutkimus- ja innovaatiopolitiikassa tervetulleena, vaikka lisärahoitus Tekesille ja Suomen Akatemialle ei vielä riitä nostamaan Suomea innovaatiokehityksen kärkimaaksi. Myös matkailun huomioiminen 50 miljoonalla eurolla saa kiitosta.

Harmaan talouden torjuminen laajentamalla veronumeroa siivousalalle ja telakoille helpottaa rehellisten yrittäjien kilpailuasetelmaa.

Hallitus on jo aiemmin ilmoittanut siirtävänsä verotuspäätökset syksyyn. SAK odottaa hallitukselta edelleen, ettei se kiristä palkansaajien verotusta ensi syksyn budjettiriihessä.

– Palkkaverotuksen kiristymisen estämiseksi kilpailukykysopimuksesta johtuvat eläke- ja sosiaaliturvamaksujen korotukset on kompensoitava kahden seuraavan vuoden ajan kaikilla palkkatasoilla, SAK:n johtaja Saana Siekkinen painottaa.

 

Keskustelua aiheesta

Timo Harakka: Perussuomalaiset haluavat lavastaa kulttuurisodan

Kuva: Jari Soini

SDP:n kansanedustaja Timo Harakka on kommentoinut Facebookissa hallituksen kehysriiheä.

Hän on ottanut kantaa muun muassa ministerinimityksiin. Perussuomalaiset ovat saamassa kulttuuri- ja urheiluasiat kokoomukselta. Niitä on hoitanut opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen.

– Miksi persut haluavat kulttuuriministerin salkun? Lavastaakseen kulttuurisodan ”kansan” ja ”eliitin” välille.
He leikkaavat tukia ”postmodernilta tekotaiteelta”. Punavihreät nostavat metelin. Molemmat ottavat riemuiten hyödyn, juopa syvenee. Satavuotias Suomi ei todellakaan pelaa ”yhdessä”. Masentaa jo etukäteen, Timo Harakka päivittää Facebookissa.

Harakka epäilee myös, että uudet ministerit olisivat miehiä.

– Nyt jako on 9-5, kesällä todnäk 12-6 – siis miehiä tuplamäärä naisministerihin nähden, hän päivittää.

Timo Harakka on kommentunut puoliväliriiheä myös Twitterissä.