Syynä ovat raportin mukaan työttömyysetuuksien ja yleisen asumistuen leikkaukset sekä aktiivimallista johtuva etuuksien alentaminen.

Lakimuutokset vuosina 2015–2019 ovat suhteellisesti eniten heikentäneet yksinasuvien ja yksinhuoltajien tulotasoa. Hallituskauden alussa esimerkiksi tamperelaisen yksinasuvan työttömän perusturva kattoi vielä 74 prosenttia kohtuullisesta minimikulutuksesta, kun vuonna 2019 se kattaa enää 62 prosenttia ja aktiivimallin alennusten kanssa 58 prosenttia.

Perusturvaetuuksiksi laskettiin vähimmäismääräiset työttömyysetuudet, vanhempainpäivärahat, sairauspäivärahat, eläkkeet, kotihoidon tuki, opintotuki sekä niitä täydentävät asumistuet.

Perusturvan heikennyksiä paikkaa yhä enenevissä määrin toimeentulotuki. Toimeentulotukea ei laskettu raportissa perusturvaan.

Jos toimeentulotuki lasketaan perusturvaksi, perusturvan varassa elävien tulotaso on kuitenkin pysynyt lähes ennallaan. Hallituskauden alussa yksinasuvan työttömän toimeentulotuella täydennetty perusturva kattoi 78 prosenttia kohtuullisesta minimikulutuksesta, kun se vuonna 2019 kattaa 77 prosenttia.

Kelan tilastojen perusteella valtaosa perusturvaetuuksien saajista ei kuitenkaan saa samanaikaisesti toimeentulotukea. He eivät välttämättä ole oikeutettuja siihen oman varallisuuden tai puolison tulojen takia, tai he eivät ole syystä tai toisesta hakeneet sitä.

– Näille perusturvaetuuksien saajille perusturvaetuuksien viime vuosien leikkaukset eivät korvaudu toimeentulotuen määrän kasvuna kuten toimeentulotukea saavilla, raportissa sanotaan.

THL myös huomauttaa, että toimeentulotukea haettaessa vaaditaan perusturvaa enemmän selvityksiä ja byrokratia on monin paikoin raskaampaa.

Toimeentulotuki on alun perin ajateltu viimesijaiseksi, tilapäiseksi ja täydentäväksi tueksi, mutta nyt siitä on tullut yhä useammalle pysyvä osa toimeentuloa.

THL julkaisi perusturvan riittävyyden arviointiraportin nyt kolmannen kerran. Raportissa todetaan, että ”riittävän” perusturvan taso on lopulta poliittinen päätös.

Tutkimuksessa suuntaa-antavana riittävyyden mittatikkuna olivat Kuluttajatutkimuskeskuksen kohtuullisen minimikulutuksen viitebudjetit. Niiden perusteella työttömän, kotihoidon tuen saajan sekä vähimmäismääräisen sairaus- tai vanhempainpäivärahan saajan tulotasot eivät riitä kattamaan kohtuullista minimikulutusta.

Työttömien tilanne on mennyt huonompaan suuntaan aiemmasta, eläkeläisten sekä sairaus- ja vanhempainpäivärahan saajien tilanne puolestaan pysynyt jokseenkin ennallaan. Opiskelijoiden sosiaaliturva on parantunut, mutta taustalla on se, että opintolainaa voi nostaa aiempaa enemmän.

Entä miten Suomi pärjää verrattuna muihin EU-maihin? Työttömien perusturvan taso on raportin mukaan Suomessa parempi kuin suuremmassa osassa muita EU-maita, mutta ei parhaimmistoa.

Esimerkiksi yksinasuvan työttömän perusturvaetuudet ovat Suomea paremmat vain Luxembourgissa ja Saksassa. Sen sijaan ilman lapsia asuvan pariskunnan osalta Suomi on vasta sijalla kahdeksan; edelle menevät esimerkiksi Malta, Belgia ja Tanska.

Perusturvan varassa elävien määrä on ylipäätään kasvanut. Vuosina 2013–2017 perusturvan varassa elävien osuus on noussut 8,9:stä 9,5 prosenttiin eli noin 40 000 ihmisellä.

Yleisesti ottaen vuosina 2015–2019 tapahtuneet muutokset ovat joko heikentäneet perusturvan tasoa tai pitäneet sen samana elämäntilanteesta riippuen. Perusturva riittää parhaimmin pienissä kunnissa ja huonoimmin pääkaupunkiseudulla, jossa vuokrat ovat korkeimmat.

STT–TUULI OIKARINEN