– Enemmistö suomalaisista pyrki noudattamaan viranomaisohjeita ja hyväksyi tilanteen, jossa terveys laitettiin taloudellisten laskelmien ja yksilönvapauksien edelle koronakevään aikana, professori Piia Jallinoja Tampereen yliopistosta kertoo tiedotteessa.

Jallinojan ja Helsingin yliopiston professori Esa Väliverrosen juuri julkaistussa tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten luottamusta instituutioihin, asiantuntijoihin ja uutismediaan koronakriisin käsittelyssä huhtikuussa ja kesäkuussa 2020.

Naiset suhtautuvat miehiä myönteisemmin Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n toimintaan ja Yle Uutisiin, miehet puolestaan sosiaalisen median vaikuttajiin, tutkimuksesta selviää. Perussuomalaiset olivat kriittisimpiä THL:ää, sosiaali- ja terveysministeriötä, Yle Uutisia sekä viranomaisten rokotetietoa kohtaan.

TUTKIJAT OVAT 2010-luvulta lähtien keskustelleet asiantuntijoiden haastamisesta mediassa ja asiantuntijoiden arvon laskusta suhteessa sosiaalisen median vaikuttajiin, professorit taustoittavat tiedotteessa. Esa Väliverrosen mukaan yksi juonne keskustelussa on kysymys luottamuksen mahdollisesta kasvusta merkittävän kriisin aikana.

– Kansalaiset ikään kuin asettuisivat johtajien ja asiantuntijoiden lähelle, ”lipun juurelle”. Koronapandemian kaltaisten kriisien kohdalla tällaisen luottamuksen on arveltu olevan erityisen tärkeää, sillä luottamus lisää kansalaisten halukkuutta noudattaa terveysviranomaisten antamia ohjeita, hän sanoo.

Tiedotteessa todetaan, että luottamus tiedeinstituutioita kohtaan oli varsin korkea Suomessa jo ennen koronaa ja tämä tilanne pysyi koronakevään aikana.

– Tutkimuksemme kuitenkin osoitti, että osa suomalaisista on johdonmukaisen epäluuloisia kansallisia tiede- ja viranomaisinstituutioita kohtaan. Osa ei luottanut näihin tahoihin, piti tietoja koronan vaarallisuudesta liioiteltuina ja oli huolissaan yksilönvapauksien rajoituksista korona-aikana.

TUTKIMUKSEN MUKAAN perussuomalaisten kannattajista 39 prosenttia arvioi, että THL on hoitanut koronakriisin hyvin. Yhtä moni arvioi, että Suomen hallitus on hoitanut koronakriisin hyvin ja vain reilu viidennes luotti somevaikuttajiin enemmän kuin terveysviranomaisiin.

— Tätä tulkintaa tukee aikaisempien tutkimusten havainto, että oikeistopopulistien kritiikki ei kohdistu kaikkeen tieteeseen tai tieteeseen kokonaisuutena, vaan luottamus ja kritiikki ovat valikoivia. Näin ollen kritiikki kohdistuu tiettyihin tutkimusaloihin ja -aiheisiin, kuten ilmastonmuutos, rokotukset, terveystutkimus, maahanmuutto ja monikulttuurisuus, Väliverronen muistuttaa.

Piia Jallinojan ja Esa Väliverrosen tutkimus on osa Suomen Akatemian Media ja yhteiskunta -ohjelman rahoittamaa Mediating expertise and scientific knowledge in public debates on health -hanketta sekä Helsingin Sanomain Säätiön rahoittamaa Koronakriisin julkinen dynamiikka -hanketta. Kysely on toistettu lokakuussa 2020 ja maaliskuussa 2021.