Yhtiöiden joukossa on saksalainen Uniper, jonka omistajiin kuuluu suomalainen Fortum. Fortumista yli puolet omistaa Suomen valtio. Fortum omistaa Uniperista 76,1 prosenttia.

Käytännössä kaasuyhtiöt maksaisivat kaasustaan euroissa Gazprombankille, ja valtuuttaisivat sen jälkeen pankin vaihtamaan eurot rupliin, jotka siirrettäisiin Venäjälle.

Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen (sd.) sanoi eilen Helsingin Sanomille, että Suomi ei aio suostua Venäjän sanelemiin sopimusehtoihin ruplamaksuista kaasutoimituksissa.

Tuppuraisen mukaan nyt tarvitaan EU-tasoisia selkeitä ja johdonmukaisia linjauksia siitä, että yksittäiset jäsenmaat eivät tekisi keskenään ristiriitaisia tulkintoja ruplissa maksamisesta. EU:n energiaministerit käsittelevät asiaa maanantaina.

Uniperin Tuppurainen totesi olevan Fortumin enemmistöomisteinen saksalainen pörssiyhtiö, joka on Saksan energiapolitiikan kannalta merkittävä toimija.

– Tällöin päätöksenteossa on merkittävää Saksan valtion energiapoliittiset linjaukset.

Media kysyi Tuppuraisen kantaa Uniperin toiminnan moraalisuudesta.

Tuppurainen vastasi tähän, että Suomen valtio on oman linjansa lyönyt kiinni ja sitoutunut EU:n yhteiseen tavoitteeseen, että venäläisestä fossiilisesta energiasta on pyrittävä eroon niin pian kuin mahdollista.

Häneltä kysyttiin myös, eikö Suomella ole mitään sanansijaa Uniperin toimintaan, jos Suomen valtion enemmistöomistama Fortum omistaa enemmistön Uniperista.

– Uniper on saksalainen yhtiö. Se on Saksassa pörssiin listattu yhtiö ja se noudattaa Saksan lakia. Tiedän, että yhtiöillä on hyvin korkean tason dialogi saksalaisten poliittisten päätöksentekijöiden kanssa. Kysymys on monella tavalla Saksan politiikasta, ennen kaikkea energiapolitiikasta. Saksa on hyvin riippuvainen kaasusta ja kysymykset kaasusta irrottautumisesta ovat saksalaiselle yhteiskunnalle hyvin vaativia, Tuppurainen sanoi.

– Suomen näkemys on selvä. Me kannatamme kovia pakotteita. Pääministeri Marin (sd.) on linjannut, että me emme sulje mitään (pakotteita) pois. Me olemme valmiita sanktioimaan myös kaasun.

Tuppurainen pitää ruplavaatimusta osana Venäjän geotaloudellista-politiikkaa, jolla maa pyrkii tekemään myös energiasta osan sodankäyntiä. Hän kutsui tätä kiristyspolitiikaksi, johon Suomi ei lähde mukaan.

– Me emme tähän kiristykseen suostu. Meidän linjaus on täysin selvä. Me emme ruplissa lähde maksamaan. On yhtiöiden asia toteuttaa tämä omissa sopimuspuitteissaan venäläisen yhtiöosapuolen kanssa. Valtio-omistajan näkemys on selvä. Tästä on erilaisia tulkintoja eri jäsenmaissa. Ne saattavat johtua siitä, että yhtiöillä on erilaisia sopimuksia venäläisen kaasuyhtiön Gazpromin kanssa.

Tuppurainen vaati jälleen muun muassa EU:n komissiolta selkeitä ja j0hdonmukaisia ohjeita asiassa toimimisesta.

– Mitään porsaanreikiä ei tule jättää. Tämä kysymys on täysin selvä, me emme halua rahoittaa Putinin sotakassaa. Maksut tulee pysäyttää niin pian kuin mahdollista.

Omistajaohjauksesta vastaavalta ministeri Tuppuraiselta kysyttiin myös siitä, miksi Fortum jatkaa yhä toimintaansa Venäjällä.

– Valtio-omistaja ei pidättele yhtiöitä liiketoiminnassa Venäjällä. Tämä on selkeä tahtotila. Meidän tulee pyrkiä eroon riippuvuudesta Venäjän markkinoista ja aivan erityisesti eroon venäläisestä fossiilienergiasta.

Tuppurainen lisäsi myös, että yhtiöillä on erilaisia tilanteita ja niillä on yhtiöoikeudellisia sopimusjärjestelyjä, joihin valtio-omistaja ei osapuolena voi puuttua.

– Me emme neuvottele valtiona sopimuksia sen enempää Gasumin puolesta tai Fortumin puolesta saati Uniperin puolesta, vaan nämä ovat yhtiöiden omia sopimuksia. Suomella on selkeä moraalinen kompassi tässä kysymyksessä: me haluamme eroon Venäjän markkinoista ja venäläisestä fossiilienergiasta niin pian kuin mahdollista emmekä suostu ruplamaksuihin.

Tuppuraisen sanoi, että suomalaiset valtio-omisteiset yhtiöt ovat hyvin kartalla vallitsevasta tilanteesta.

– Venäjä käy sotaa Ukrainassa. Se on paljastanut todelliset kasvonsa. Venäjä ei ole sellainen markkina, jolla länsimaiset yritykset haluavat jatkaa liiketoimintaansa. Sillä olisi liian kovat kustannukset, ei pelkästään yhtiöiden maineen ja imagon kannalta, myös moraalisesti. Tämä on ymmärretty ja yhtiöt vetäytyvät Venäjän markkinoilta.

Tuppuraisen mukaan sieltä tulee vetäytyä niin pian kuin mahdollista.

Tuppurainen lisäsi, että vetäytyminen täytyy tehdä Suomen omia periaatteita noudattaen ja niitä sopimuksia noudattaen, joihin yhtiöt ovat sitoutuneet.

Hän sanoi, ettei Suomi muutu valloittajan (Venäjän) kaltaiseksi vaan on edelleen oikeusvaltio, jossa sopimuksista pidetään oikeutta ja noudatetaan yhtiöoikeutta.

– Tämä tarkoittaa sitä, että ratkaisut eivät ole yksinkertaisia, mutta suunta on selvä. Venäjän markkinoilta vetäydytään. Fortum on esimerkiksi kertonut julkisuuteen, ettei se tee enää uusia investointeja Venäjälle ja Uniper on ilmoittanut, ettei se solmi enää uusia pitkäaikaisia kaasusopimuksia.

Tuppurainen sanoi kuitenkin myös, että on erilaista liiketoimintaa.

– Voimme ajatella, että on helpompi vetäytyä esimerkiksi hampurilaisravintolatoiminnasta kuin sellaisesta toiminnasta, joka liittyy kriittisiin yhteiskunnallisiin toimintoihin, infrastruktuuriratkaisuihin. Fortumilla on esimerkiksi voimalaitoksia. Emme voi ajatella, että nämä voimalaitokset laitetaan kiinni, kun suomalainen, Venäjän näkökulmasta ulkomainen yhtiö, sieltä vetäytyy. Ne jatkavat toimintaansa. Tällaista lahjaa me emme Putinille halua antaa, vaan haluamme tehdä tämä vetäytymisen hallitusti ja tavalla, josta myös Venäjä maksaa.