SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman sanoi kokouksen jälkeen medialle, että SDP:n näkökulmasta on selvä, että hallituksen esittämässä muodossa rajalakia ei voi hyväksyä. Esitystä on myös korjattava enemmän kuin perustuslakivaliokunta on esittänyt.

– Tulemme vaatimaan siihen selkeitä muutoksia. Paitsi niitä, mitä perustustuslakivaliokunta esitti, tulemme myös vaatimaan isompia muutoksia. Sen jälkeen, kun on hallintovaliokunnan käsittely nähty, voidaan ottaa lopullisesti kantaa, onko esitystä onnistuttu korjaamaan riittävästi.

Lindtmanin mukaan ryhmässä on yhteisymmärrys marssijärjestyksestä eli nyt katsotaan, onnistutaanko rajalakia korjaamaan riittävästi, minkä jälkeen tehdään yhteinen arvio.

– Kyllä me jaamme sen tavoitteen, että pitää olla välineet Venäjän hybridivaikuttamiseen. Meille itärajan turvallisuus on erittäin tärkeä. Joka paikassa Suomessa pitää voida olla ja asua turvallisin mielin eikä Venäjän pidä antaa painostaa meitä välineellistämällä turvapaikanhakijoita. Tämä tavoite on selvä. Mutta tavoite ei myöskään pyhitä keinoja.

– Tilanne, jossa raja on täysin kiinni, on äärimmäisen poikkeuksellinen ja joitain välineitä täytyy olla, miten voidaan palata jonkinlaiseen uuteen tilanteeseen.

Rajalaista mietinnön laatii hallintovaliokunta. Tuppurainen sanoi toimittajille, että on erittäin tärkeätä, että valiokunta ottaa huomioon perustuslakivaliokunnan valtiosääntöoikeudelliset huomiot.

– Varaamme itsellemme oikeuden esittää myös hallintovaliokunnan käsittelyn yhteydessä lisätavoitteita, mikäli esiin nousee tarpeita lisätä esityksen perustuslainmukaisuutta ja kansainvälisten ihmisoikeussopimusten mukaisuutta.

TUPPURAISEN mukaan vuorovaikutustilanne, joka rajalle voi muodostua yksittäisen turvapaikanhakijan, Suomeen pyrkijän ja rajavartijan kesken vaatii mahdollisesti täsmentämistä lain tasolla.

– Työ on nyt hallintovaliokunnalla selvittää, olisiko joitain menettelyitä syytä nostaa lain tasolle.

Tuppurainen uskoo, että SDP:n eduskuntaryhmällä on edellytykset muodostaa ryhmän yhteinen näkemys asiaan.

– Suhtaudumme tähän vakavasti, koska kysymyksessä on poikkeuslaki ja myös kansallinen turvallisuus. Sitä ei kukaan ryhmässä kiistä. Mutta otamme kantaa omaan päätöksentekoomme siinä vaiheessa, kun on aika muodostaa varsinaiseen lopulliseen lakiesitykseen kanta eli siinä vaiheessa, kun hallintovaliokunnan mietintö alkaa valmistua.

Siihen Tuppurainen ei ota vielä kanta, tekeekö SDP ryhmäpäätöksen.

– Mutta luonnollisesti isossa ryhmässä on aina erilaisia näkemyksiä. Mutta kun lainsäädäntöä eduskunnassa hyväksytään, pyrimme aina ryhmän yhteiseen näkemykseen.

Tuppuraisen mukaan ryhmässä oli selkeä näkemys siitä, että vielä ei ole valmiuksia ottaa kantaa lain hyväksyttävyyteen.

LINDTMANIN mukaan nyt jää nähtäväksi, onnistutaanko esitystä muokkaamaan riittävästi hyväksyttävämpään muotoon.

– Siellä on sekä perustuslakivaliokunnan edellyttämät muutokset, joita tulemme hyvin tarkkaan katsomaan, että miten saadaan oikeussuojaedellytyksestä riittävä ja aito. Toinen on se, miten pystytään lain tasolla varmistamaan aito riittävän yksilöllinen käsittely, joka takaa ja varmistaa oikeusturvaa sekä hakijan että rajavartijoiden kannalta sekä myöskin kansainvälisten sitoumuksiemme kannalta. Yksi kysymys on eduskunnan rooli mahdollisen lain ja sen käytön osalta. Sitten tietysti muut asiat, jotka hallintovaliokunnan käsittelyssä tulevat esiin. Kun on nähty käsittelyn jälkeen, saatiinko riittäviä korjauksia, sen jälkeen on aika muodostaa lopullinen kanta yhdessä, Lindtman sanoi.

– Tämän jälkeen on kysymys siitä, tarvitaanko vielä tarkistus perustuslakivaliokunnan pöydältä hallintovaliokunnan käsittelynkin jälkeen, mikäli sinne asti päästään, hän jatkoi.

SDP:N vaatimat muutokset liittyvät Lindtmanin mukaan rajalain neljänteen ja viidenteen pykälään. Ne eivät Lindtmanin mukaan olleet perustuslakivaliokunnan ponnen takana mutta ovat keskeisiä käsittelyn ja hakijoiden ja rajavartijoiden oikeusturvan kannalta.

Tuppurainen muistutti, että Suomea sitoo kansainväliset ihmisoikeusvelvoitteet ja muun muassa ehdoton palautuskielto.

– Itse pykäliin ei ole täsmällisellä tavalla kuvattu niitä menettelyitä, joilla voidaan varmistua siitä, ettei hakijoiden oikeusturvaa liikaa rikota tai että palautuskieltoa rikottaisiin tavalla, joka ei ole sen lain tarkoitus. Näitä menettelyitä tulisi täsmentää vuorovaikutustilanteen osalta mahdollisesti siellä lain pykälissä jo rajavartijan että myös maahantulijan näkökulmasta, jotta hänen tilanteensa voidaan selvittää, onko hän aidosti kansainvälisen suojelun tarpeessa.

Tänään perustuslakivaliokunnan lausuntoon jättivät eriävän mielipiteensä vasemmistoliiton Anna Kontula ja vihreiden Fatim Diarra. Eriävää mielipidettä kannatti valiokunnan varajäsen, SDP:n Elisa Gebhard, joka ei osallistunut lopulliseen äänestykseen.

SDP:n varapuheenjohtaja, kansanedustaja Nasima Razmyar on sanonut Helsingin Sanomille, ettei hän tue hallituksen esitystä käännytyslaista.

ULKOASIAINVALIOKUNNAN puheenjohtaja Kimmo Kiljunen toteaa Demokraatille, että ryhmän kanta oli selvä eli nykyisessä muodossa olevaa rajalakia ei voida hyväksyä.

– Me vaadimme muutoksia. Siinä täytyy olla perustuslakivaliokunnan oikaisuvaatimukset mukana ja myös meillä on ehtoja itsellämme. Kansainvälisen oikeuden kriteerit täytyy tavalla tai toisella myöskin pystyä huomioimaan.

Kiljusen mukaan ryhmässä pyritään yhteiseen kantaa.